Podcast #23 Parhaat käytännöt: Taktiset urheilijat – Arttu Nyman

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on fysiikkavalmentaja ⁠Arttu Nyman⁠, jonka kanssa keskustelen parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä taktisten urheilijoiden käytännön fysiikkavalmennukseen.

Mitkä fyysiset ominaisuudet korostuvat taktisten urheilijoiden, erityisesti ensihoitajien työssä? Mitä erityispiirteitä tulee ottaa huomioon taktisten urheilijoiden fysiikkavalmennuksessa? Miten fysiikkaharjoittelulla voi valmistautua työtehtävien ennakoimattomuuteen?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.

Podcastin kuulet ⁠blogissa⁠, ⁠ITunesissa⁠ ja ⁠Spotifyssa⁠

Sisältö:

(3:30) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(7:00) Ketkä ovat taktisia urheilijoita?

(10:50) Mitkä fyysiset ominaisuudet korostuvat ensihoitajien työssä?

(19:21) Mitä erityispiirteitä tulee ottaa huomioon ensihoitajien fysiikkavalmennuksessa

(1:03:20) Miten Arttuun saa yhteyttä, jos ensihoitajien fysiikkavalmennus tai Artun kokemukset fysiikkavalmentajana kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: ⁠@arttunyman⁠

Spotify: ⁠ALFALAND⁠

⁠Crossfitbasement.fi⁠

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠Jalanko et al. 2023⁠ jaa infograafi somessa (⁠linkki⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

⁠#6 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 1) – Tuomas Rytkönen (LitM)⁠

⁠#7 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 2) – Tuomas Rytkönen (LitM)⁠

⁠#14 Palomiesten voima- ja kestävyysharjoittelu – Anssi Saari (PhD)⁠

Seuraa Liikuntalabraa somessa:

⁠Instagram

Podcast #22 Parhaat käytännöt – Mikael Paajanen

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on R5:n ⁠Mikael Paajanen⁠, jonka kanssa keskustelen parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä käytännön kuntotestaukseen.

Mitä on näyttöön pohjautuva kamppailu-urheilijoiden voima- ja nopeustestaus ja mitä kenttätestejä R5:lla hyödynnetään? Mitä lisähyötyä on voimalevystä voima- ja nopeustestauksessa ja mitkä ovat kamppailu-urheilijoiden voima- ja nopeusominaisuuksien viitearvot?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta kuntotestauksesta.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta kuntotestauksesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.

Podcastin kuulet ⁠blogissa⁠, ⁠ITunesissa⁠ ja ⁠Spotifyssa⁠.

Sisältö:

(3:39) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(11:30) Miksi hyvät voima- ja nopeusominaisuudet ovat tärkeitä kamppailu-urheilijoille?

⁠Kirk ym. 2020⁠

(17:20) Miten seuraat kamppailu-urheilijoiden voima- ja nopeusominaisuuksien kehittymistä?

(19:30) Vauhditon pituushyppy: toteutus, viitearvot

⁠Puolustusvoimien viitearvot⁠

(27:00) Esikevennyshyppy: toteutus, viitearvot

⁠MyJump⁠

(36:45) Landmineheitto: toteutus, viitearvot

⁠UFC:n viitearvot⁠

(41:16) Keskireiden isometrinen veto: toteutus, viitearvot

⁠Lachlan ym. 2017⁠

(47:30) Maksimivoimatestit

⁠Beattie ym. 2022⁠

(1:02:50) Miten Paajaseen saa yhteyttä, jos kamppailu-urheilijoiden voima- ja nopeustestaus kiinnostavat?

Seuraa Paajasta sosiaalisessa mediassa:

⁠Instagram⁠

⁠R5.fi⁠

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠Jalanko et al. 2023⁠ ja jaa infograafi somessa (⁠linkki⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

⁠#17 Parhaat käytännöt – Henri Hänninen (LitM)⁠

⁠#19 Parhaat käytännöt – Erik Piispa⁠

Seuraa Liikuntalabraa somessa:

⁠Instagram⁠

Podcast #20 Väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa – Pekka Matomäki (LitM, FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Matomäki, ja aiheena on väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa.

Miten määritellään väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa? Miten arvioida väsymyksensietokykyä kenttätesteillä tai laboratorio-olosuhteissa? Minkälainen harjoittelu kehittää tehokkaimmin väsymyksensietokykyä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja kestävyysurheilun fysiologiasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysurheiluvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kestävyyssuorituskyvyn fysiologiasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa ja Spotifyssa

Sisältö:

(3:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:15) Miten määritellään väsymyksensietokyky/durabiliteetti/peruskestävyys kestävyysurheilussa?

(14:25) Miksi väsymyksensietokykyä pitää tutkia, miksi se on tärkeää kestävyysurheilussa?

(20:05) Kuinka pitkillä kestävyysmatkoilla väsymyksensietokyvyllä on merkitystä?

(28:00) Voiko väsymyksensietokykyä arvioida muiden laboratoriomittausten tuloksista?

(35:20) Miten kehittää väsymyksensietokykyä harjoittelulla tai muilla interventiolla suorituksen aikana?

Matomäki ym. 2023

Jones ym. 2023

Maunder ym. 2021

(54:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia väsymyksensietokyvystä?

(1:01:00) Mitä kestävyysurheiluvalmentajan tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:02:00) Miten sinuun saa yhteyttä, jos kestävyysurheilun fysiologia ja väsymyksensietokyky kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Kuntopolku.fi

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠⁠Haapala ym. 2023⁠ ja ⁠jaa infograafi somessa (⁠⁠linkki⁠⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

#3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Kannattaako salilla lämmitellä crosstrainerilla vai juoksu­matolla? Näin aerobinen laite kannattaa valita

Annoin haastattelun Helsingin Sanomille alkuverryttelystä (linkki). Väitän, että lämmittelylaitteiden erot ovat niin pieniä, että laitteen valintaa ei tarvitse kenenkään liiemmin pohtia tai laitteita vaihdella kehittymisen vuoksi. Sen sijaan suosittelen kolmen kohdan alkuverryttelyä, jossa:

(1) lämmitetään lihakset

(2) avataan liikeradat

(3) herätellään hermosto

Yhden esimerkin alkuverryttelystä näet videolla.

Luulen, että alkuverryttelyn fysiologia ja esimerkkiliikkeet ovat monelle liikunta-alan ammattilaiselle peruskauraa. Mutta tutkimusnäyttöä kahlatessani törmäsin ainakin itselleni uuteen artikkeliin, josta uskon olevan monelle kokeneellekin ammattilaiselle hyötyä. Myburgh ja kumppanit (2020) esittelevät katsauksessaan menetelmiä, joilla yksilöidä alkuverryttelyä ja rakentaa alkuverryttelyyn nousujohteisuutta. Mielestäni tällaiset katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä käytännön valmennuksessa ja suosittelenkin tutustumaan artikkeliin.

Kiitos yhteistyöstä toimittaja Raisa Mattilalle, joka tiivisti ajatukseni onnistuneesti.

Podcast #18 Kehonkoostumuksen optimointi – Ville Isola (LitM, SM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija ⁠Ville Isola⁠, ja aiheena on kehonkoostumuksen optimointi.

Miten urheilijan lähtötaso, sukupuoli tai lihas- ja rasvamassan määrä vaikuttavat kehonkoostumuksen optimoinnissa? Minkälainen lihaskuntoharjoittelu on suositeltavaa kehonkoostumuksen optimoinnissa? Mitä tarvitsee ottaa erityisesti huomioon valmennettavan ravitsemuksessa, kun optimoidaan kehonkoostumusta?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää kehonkoostumuksen optimoinnista, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ⁠blogissa⁠, ⁠ITunesissa⁠ ja ⁠Spotifyssa⁠

Sisältö:

(3:00) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:35) Miten kiinnostuit tutkimaan fitnessurheilijoita ja kehonkoostumuksen muutoksia?

(12:00) Miksi hankkia urheilijalle samanaikaisesti lisää lihasmassaa ja vähentää rasvamassan määrää, eikä esimerkiksi jaksottaa painonpudotus ja lihasmassan kasvattaminen eri harjoitusjaksoihin?

(18:00) Miten urheilijan lähtötaso, sukupuoli tai lihas- ja rasvamassan määrä vaikuttavat kehonkoostumuksen optimoinnissa

(19:00) Minkälainen lihaskuntoharjoittelu on suositeltavaa kehonkoostumuksen optimoinnissa?

⁠Barakat ym. 2020⁠

(37:55) Mitä tarvitsee ottaa erityisesti huomioon valmennettavan ravitsemuksessa, kun optimoidaan kehonkoostumusta?

⁠Trommelen ym. 2023 ⁠ 

(52:00) Mihin muihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota kehonkoostumuksen optimoinnissa?

(56:40) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(59:35) Miten sinuun saa yhteyttä, jos kehonkoostumuksen optimointi kiinnostaa?

Seuraa Ville Isolaa sosiaalisessa mediassa:

⁠Villeisola.com⁠

⁠Instagram⁠

⁠Twitter⁠

Kurkkaa julkaisu:

⁠Haapala ym. 2023⁠jaa infograafi somessa (⁠linkki⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

⁠#11 Ei aikaa treenata? Näin rakennat näyttöön perustuvan voimaharjoitusohjelman – Ville Isola (LitM, SM)⁠

Podcast #17 Parhaat käytännöt – Henri Hänninen (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on liikuntabiologi Henri Hänninen, jonka kanssa keskustelen parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä käytännön fysiikkavalmennukseen.

Mitä on hyvä fysiikkavalmennus? Miten kavennetaan tutkimustiedon ja käytännön kentän välistä kuilua? Mitkä ovat tärkeimmät valmennukselliset opit Hännisen valmennusuran aikana? Miten tehdä fysiikkaharjoittelusta valmennettavalle mielekästä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa ja Spotifyssa

Sisältö:

(1:40) Mitä on kuulunut liikuntabiologin päivään tänään?

(4:50) Miten kiinnostuit fysiikkavalmennuksesta ja liikuntabiologiasta?

(18:00) Miten kavennat tutkimustiedon ja käytännön kentän välistä kuilua?

(28:30) Mitä on hyvä fysiikkavalmennus?

(30:00) Miten tehdä fysiikkaharjoittelusta valmennettavalle mielekästä?

(37:30) Mitkä ovat tärkeimmät valmennukselliset opit urasi aikana tähän asti?

(51:00) Kuulijakysymys: Mistä lähtisit liikkeelle vaativan liikesuorituksen harjoittelussa?

(59:30) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:00:30) Miten sinuun saa yhteyttä, jos fysiikkavalmennus tai kokemuksesi fysiikkavalmentajana kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram

LinkedIn

Athletica

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

Jalanko et al. 2023

…Ja jaa infograafi somessa (linkki)

Kuuntele myös:

#6 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 1) – Tuomas Rytkönen (LitM)

#7 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 2) – Tuomas Rytkönen (LitM)

#12 Mitkä ovat tärkeimmät käytännön opit huippujääkiekkoilijoiden fysiikkavalmennuksesta? – Harri Yrttiaho (LitM)

#15 Miten tulkita ja soveltaa tutkimustuloksia fysiikkavalmennukseen? – Aleksi Reito (LT, dosentti)

Podcast #16 Liikunta ja mielenterveys – Juuso Jussila (MSc)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Juuso Jussila, ja aiheena on liikunnan vaikutukset mielenterveyteen.

Minkälainen liikunta edistää tehokkaimmin mielenterveyttä. Onko esimerkiksi työmatkaliikunta yhtä tehokasta mielenterveyden edistämisessä? Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta? Mitä jokaisen tulisi huomioida, kun lukee tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä, liikuntafysiologiasta ja näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa.

Sisältö:

(2:35) Mitä on kuulunut väitöskirjatutkijan päivään?

(3:45) Miten kiinnostuit tutkimaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä?

(8:10) Miksi aihetta pitää tutkia?

(11:46) Miten liikunta on yhteydessä mielenterveyteen?

Singh et al. 2023

(17:40) Mitä tiedetään vaikutusmekanismeista?

Kandola et al. 2019

Ho et al. 2023

Lubans et al. 2016

(38:10) Minkälainen liikunta edistää tehokkaimmin mielenterveyttä?

(44:50) Mikä merkitys liikunnan kontekstilla on?

Jussila et al. 2022

Jussila et al. 2023

(50:35) Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta?

(54:22) Mitä tulisi huomioida, kun lukee tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä?

Recchia et al. 2022

(58:33) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:01:14) Miten Jussilaan saa yhteyttä, jos liikunnan ja mielenterveyden yhteydet kiinnostavat?

Seuraa Jussilaa sosiaalisessa mediassa:

X

LinkedIn

Researchgate

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

Jalanko et al. 2023

…Ja jaa infograafi somessa (linkki)

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

#10 Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla? – Tiina Saanijoki (FT)

#13 Liikunta, taitoharjoittelu ja kognitiivisten taitojen oppiminen – Pinja Jylänki (LitM)

Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa

Väitöskirjatyöni ensimmäisen julkaisu “Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents”, on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksemme mukaan lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvän pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Sen sijaan nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.

Vaikka pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeässä osassa tiedonkäsittelyä ja oppimista, pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitimme, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.

Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky, eli olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi havaitsimme, että lapsuudesta alkaen paremman neuromuskulaarisen toimintakyvyn omanneilla nuorilla miehillä oli pienempi Crus II lohkon harmaan aineen tilavuus.

Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen vaikuttavan pikkuaivojen kokoon.

Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimus on ladattavissa ilmaiseksi (linkki)

Jos sulla heräsi kysyttävää tutkimuksesta tai tuloksista, kysy kommenttikentässä tai yksityisviestillä, niin vastailen mielelläni.

Viisi surkeinta treeniliikettä

HS:n toimittaja pyysi kommenttejani artikkeliin “Viisi surkeinta treeniliikettä” (linkki).

Sanoin toimittajalle jo heti aluksi, että lähtökohta on hankala, koska mikään treeniliike ei itsessään ole huono, vaarallinen tai turha, vaan liikkeen sopivuus riippuu kuntoilijan tavoitteista, tarpeista, lähtötasosta ja toiveista.

Sanoin myös, että: “Otsikkoa pitää miettiä toimituksen kanssa tarkoin. En voi hyväksyä kommenttejani artikkeliin jonka otsikko on mustavalkoinen ”Viisi surkeinta treeniliikettä” tms., koska se on päinvastainen ydinviestini kanssa.”

Tästä huolimatta HS:n sivuilla otsikkona on: “Asiantuntijat listaavat viisi turhinta treeniliikettä.”

Myös ingressi “Kaksi asiantuntijaa kertoo, mitkä tutut liikkeet he heittäisivät romukoppaan ja mitä he suosittelisivat niiden tilalle.”, johtaa harhaan, koska emme ole Henri Hännisen kanssa todenneet minkään liikkeen joutavan romukoppaan.

Pyysimme Hännisen kanssa korjauksia otsikkoon, ingressiin sekä muutamaan muuhun kohtaan, jotka mielestämme johdattavat lukijaa harhaan. Kommunikointi toimittajan kanssa on ollut asiallista ja toivottavasti artikkelia korjataan pian. Otsikointihan ei ole artikkelin kirjoittaneen toimittajan vastuulla.

Yhteenvetona, treeniliikkeet ovat kuin työkalupakin työkaluja, joita pitää osata käyttää oikeassa tilanteessa ja oikeaan aikaan. Mikään treeniliike ei itsessään ole huono, vaarallinen tai turha, vaan liikkeen sopivuus riippuu kuntoilijan tavoitteista, tarpeista, lähtötasosta ja toiveista.

Podcast #15 Miten tulkita ja soveltaa tutkimustuloksia fysiikkavalmennukseen? – Aleksi Reito (LT, dosentti)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on lääketieteen tohtori Aleksi Reito, ja aiheena on tutkimustulosten soveltaminen käytännön fysiikkavalmennukseen.

Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen tulisi osata tutkimustulosten tulkinnan perusteet? Mitä on näyttöön perustuva toiminta? Mitkä ovat yleisimmät virheet tutkimustulosten tulkinnassa? Miten arvioida liikuntatieteellisten tutkimustulosten sovellettavuutta käytännön valmennukseen?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja haluat hyödyntää tutkittua tietoa fysiikkavalmennuksessa, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa.

Sisältö:

(3:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(8:20) Miten kiinnostuit näyttöön perustuvasta toiminnasta?

(11:20) Mitä on näyttöön perustuva toiminta?

(16:00) Pitääkö fysiikkavalmennuksen olla näyttöön perustuvaa toimintaa?

(23:00) Mitä ovat näytön asteet ja mikä on niiden merkitys valmennustyössä ja asiakkaiden kanssa tehtävissä päätöksissä?

(34:50) Mihin osioihin kannattaa erityisesti tieteellistä artikkelia lukiessaan keskittyä?

(42:20) Mitkä ovat yleisimmät virheet liikuntatieteellisten tutkimustulosten tulkinnassa?

(44:50) Mitä ovat keskihajonta, p-arvo, luottamusväli?

(51:40) Miten arvioida tutkimustulosten sovellettavuutta käytännön valmennukseen?

(57:50) Mistä tutkimuksen tekemisen haasteista liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää ja miksi?

(1:03:45) Miten liikunta-alan ammattilainen voisi lähteä edistämään tieteenlukutaitoaan?

(1:05:45) Miten Aleksiin saa yhteyttä, jos näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustulosten tulkinta kiinnostavat?

Seuraa Aleksi Reitoa sosiaalisessa mediassa:

Reito.fi

Twitter

Tilastokunto.fi

Kuuntele myös:

NewtonFinland: Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)