Kannattaako salilla lämmitellä crosstrainerilla vai juoksu­matolla? Näin aerobinen laite kannattaa valita

Annoin haastattelun Helsingin Sanomille alkuverryttelystä (linkki). Väitän, että lämmittelylaitteiden erot ovat niin pieniä, että laitteen valintaa ei tarvitse kenenkään liiemmin pohtia tai laitteita vaihdella kehittymisen vuoksi. Sen sijaan suosittelen kolmen kohdan alkuverryttelyä, jossa:

(1) lämmitetään lihakset

(2) avataan liikeradat

(3) herätellään hermosto

Yhden esimerkin alkuverryttelystä näet videolla.

Luulen, että alkuverryttelyn fysiologia ja esimerkkiliikkeet ovat monelle liikunta-alan ammattilaiselle peruskauraa. Mutta tutkimusnäyttöä kahlatessani törmäsin ainakin itselleni uuteen artikkeliin, josta uskon olevan monelle kokeneellekin ammattilaiselle hyötyä. Myburgh ja kumppanit (2020) esittelevät katsauksessaan menetelmiä, joilla yksilöidä alkuverryttelyä ja rakentaa alkuverryttelyyn nousujohteisuutta. Mielestäni tällaiset katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä käytännön valmennuksessa ja suosittelenkin tutustumaan artikkeliin.

Kiitos yhteistyöstä toimittaja Raisa Mattilalle, joka tiivisti ajatukseni onnistuneesti.

Podcast #13 Liikunta, taitoharjoittelu ja kognitiivisten taitojen oppiminen – Pinja Jylänki (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Pinja Jylänki, ja aiheena on päiväkoti-ikäisten lasten liikunnan, taitoharjoittelun ja matemaattisten taitojen oppimisen yhteydet, sekä liikuntatutkimusten lukeminen ja kriittinen arviointi.

Miten liikunta ja motoristen taitojen oppiminen vaikuttavat matemaattisten taitojen oppimiseen? Miten yhdistetään käytännössä liikunta ja taitoharjoittelu kognitiivisten taitojen harjoitteluun? Miten lukea ja arvioida kriittisesti liikuntatutkimuksia?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikunnasta, motorisista taidoista ja oppimisesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, urheiluvalmentajana tai sinulla on omia pieniä lapsia, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(4:30) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

Jylänki et al. 2022. Preventive Medicine

(9:00) Miten kiinnostuit liikunnan ja oppimisen tutkimisesta?

(11:00) Mitä ovat motoriset taidot, akateemiset taidot ja kognitio?

(15:00) Liikkuvatko päiväkoti-ikäiset lapset riittävästi?

(22:00) Miten liikunta ja motoristen taitojen oppiminen vaikuttavat kognitiivisten taitojen oppimiseen?

Jylänki et al. 2022.International Journal of Early Childhood

(37:45) Miten liikunta-alan ammattilaiset voisivat itse arvioida lukemiensa liikuntatutkimusten laatua?

Connectedpapers.com

#14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)

(51:00) Mitä kuuntelijan tulisi napata tästä keskustelusta mukaan lasten kanssa harrastamiseen?

(54:20) Miten Pinjaan saa yhteyttä, jos liikunnan vaikutukset oppimiseen päiväkoti-ikäisillä lapsilla kiinnostavat?

Seuraa Pinjaa sosiaalisessa mediassa:

Twitter

Active numeracy

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

#10 Tiina Saanijoki (FT) – Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla?

Podcast #11 Ei aikaa treenata? Näin rakennat näyttöön perustuvan voimaharjoitusohjelman – Ville Isola (LitM, SM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Ville Isola, ja aiheena on voimaharjoittelun ohjelmointi erityisen kiireiselle asiakkaalle.

Mikä on minimimäärä voimaharjoittelua viikossa, jolla voi saada vielä tuloksia? Kuinka paljon sarjoja ja toistoja viikossa per lihasryhmä pitäisi vähintään tehdä? Mitä treeniliikkeitä tai erikoistekniikoita kannattaa hyödyntää, kun aika on erityisen rajallista.

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti voimaharjoittelusta ja näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää voimaharjoittelun ohjelmoinnista, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa.

Sisältö:

(4:20) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(8:15) Miten kiinnostuit liikuntatieteistä ja voimaharjoittelusta?

(12:45) Mikä on minimimäärä voimaharjoittelua viikossa, jolla tavallinen keskitason valmennettava saa vielä tuloksia?

(16:45) Miten kannattaa alkuverrytellä?

(21:20) Kuinka paljon sarjoja ja toistoja pitäisi tehdä viikossa per lihasryhmä?

Weightology – James Krieger

(35:50) Onko suosituksissa eroja lihasryhmien välillä?

(37:45) Montako kertaa viikossa kannattaa treenata?

(39:00) Minkälaisella intensiteetillä kannattaa treenata?

(46:50) Minkälaisia sarjapalautuksia kannattaa hyödyntää?

(52:20) Mitä treeniliikkeitä kannattaa hyödyntää?

(54:00) Miten hyödyntää vapaita painoja ja laitteita?

(1:03:26) Mitä erikoistekniikoita kannattaa hyödyntää?

(1:07:25) Miten loppuverryttely kannattaa tehdä?

(1:14:14) Miten Villeen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelu kiinnostaa?

Seuraa Villeä sosiaalisessa mediassa:

Instagram

Kotisivut

Kuuntele myös:

Podcast #4 Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa ja saavuttaa tuloksia?– Aapo Räntilä (LitM)

Podcast #6 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 1) – Tuomas Rytkönen (LitM)

Podcast #7 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 2) – Tuomas Rytkönen (LitM)

Vieraana Joni Jaakkolan Väkevä elämä -podcastissa – aiheena liikunnan aivovaikutukset

Vierailin Joni Jaakkolan loistavassa Väkevä elämä -podcastissa. Jos olet kiinnostunut liikunnan vaikutuksista aivoihin, laita podcast kuunteluun. Keskustelimme mm. seuraavista kysymyksistä:

Miten liikunnan vaikutuksia aivoihin ja kognitioon tutkitaan?

Mikä on lasten ja nuorten liikunnan ja oppimistulosten tilanne tällä hetkellä? Mikä on kehityssuunta?

Voiko aivoihin vaikuttaa liikunnalla?

Miten paikallaanolo vaikuttaa aivoihin?

Mitä aivoissa ihan konkreettisesti tapahtuu kun liikutaan?

Minkälainen liikunta ja millaisissa määrissä on aivoille hyväksi?

Minkälaisia suotuisia vaikutuksia liikunnalla on lasten ja nuorten koulumenestykseen ja aikuisten työelämään?

Mikä on vähimmäismäärä aktiivisuutta, jolla aivoterveys saadaan hyvälle tasolle? Onko olemassa aktiivisuustasoa, jonka jälkeen hyödyt eivät enää kasva?

Voiko himoliikunta olla aivoille huono juttu?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa, Ituneissa ja muissa podcast-sovelluksissa

Kuuntele myös: Liikuntalabra #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Vieraana Alfaland-podcastissa – aiheina BJJ, CrossFit, liikunta & aivot ja podcastaus liikunta-alalla

Vierailin AlfaLand-podcastissa, jossa meillä oli Arttu Nymanin kanssa loistava keskustelu Brasilialaisen Jujutsun (BJJ) oheisharjoittelusta, näyttöön perustuvasta CrossFit-harjoittelusta, liikunnan aivovaikutuksista ja podcastauksesta liikunta-alalla. Pyrin tuomaan esille kokonaistutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksiani aiheista ja kokeneena valmentaja Arttu toi esille myös omia kokemuksiaan. Toivottavasti keskustelusta on hyötyä sekä liikunta-alan ammattilaisille että kuntoilijoille.

Mainitsin tekemästäni BJJ-lajianalyysistä. Lyhyesti, arvioni kokonaistutkimusnäytöstä on, että BJJ:n oheisharjoittelun tulisi pääasiassa olla maksi- ja nopeusvoimaharjoittelua. Kestävyyttä kannattaa kehittää sparraamalla. BJJ:n lajianalyysin diaesityksen löydät blogistani (lataa pdf-tiedosto).

Keskustelimme myös CrossFit- ohjelmoinnista, jonka tulisi perustua laji- ja tavoiteanalyysiin ja fyysisen harjoittelun perusperiaatteisiin, sekä suhtautua kriittisesti menetelmiin, jotka ovat vuosikymmenien aikana hyväksi havaittujen valmennusopillisten ja kuormitusfysiologisten oppien vastaisia. CrossFitin lajianalyysin löydät Newtonin blogista (linkki).

Puhuimme liikunnan tutkituista aivovaikutuksista. Liikunta kohentaa muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta erityisesti lapsilla ja ikääntyneillä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten pitäisi harjoitella saadakseen parhaimman vaikutuksen. Uusiin tutkimustuloksiin pitää suhtautua avoimin mielin, mutta kriittisesti, jotta välttyy turhalta neurohypeltä.

Lopuksi keskustelimme podcastauksesta liikunta-alalla. Yliopiston kolmas tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota yritän toteuttaa tutkitun tiedon ja käytännön rajapinnalle asettuvan liikuntalabra-podcastin kanssa. Liikuntalabra-podcastin löydät kotisivuiltani.

Alfalandissa on myös aiemmin käsitelty fysiikkaharjoittelua, joten suosittelen vahvasti kuuntelemaan myös edelliset jaksot, joista itse olen saanut monia hyviä ajatuksia ja vinkkejä fysiikkavalmennukseen.

Podcast #6 Voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi (Osa 1) – Tuomas Rytkönen (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, ja aiheena on voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi.

Mitä on fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi? Mikä on periodisaation historia? Mitä ovat makro- ja mesosyklit? Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä? Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti tavoitteellisen voimaharjoittelijan tai urheilijan periodisaatiosta ja ohjelmoinnista kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja ohjelmoit tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan voimaharjoittelua, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(1:36) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

 #11 Voimaharjoittelu – Tuomas Rytkönen (LitM)

Hornsby et al., 2020

(8:00) Mitä tarkoittavat fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi?

(Buckner et al., 2017; Kiely, 2010, 2012, 2018)

(17:20) Mikä on periodisaation historia?

Stone et al. 2021

(22:50) Mitä ovat makro- ja mesosyklit?

(45:10) Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä?

(50:10) Mikä on riittävä maksimivoimataso nopeusharjoitteluun?

(1:00:03) Mikä on sopiva mesosyklin pituus?

(1:03:40) Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet?

(1:09:10) Mihin lajeihin erilaiset periodisaatiomallit sopivat?

(1:17:10) Miten Tuomakseen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun periodisaatio kiinnostaa?

Tuomas Rytkösen yhteystiedot:

Instagram

Athletica.fi

Kenet haluaisit Liikuntalabraan vieraaksi? Mikä on työnkuvasi? Käy vastaamassa kysymyksiin spotifyssa, niin kehitetään yhdessä liikuntalabraa.

Podcast #5 Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa? – Anssi Saari (PhD)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Weber State -yliopiston apulaisprofessori Anssi Saari, ja aiheena on fysiikkavalmennus Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa.

Mitä sisältyy koulujen fysiikkavalmentajien työnkuvaan Yhdysvalloissa? Millaiset ovat harjoitteluolosuhteet? Miten lajivalmentajat, fysioterapeutit ja fysiikkavalmentajat ovat yhteistyössä? Miten painonnostoliikkeitä käytetään harjoittelussa? Miten liikuntatieteitä hyödynnetään harjoittelun suunnittelussa? Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja voimaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää minkälaista on työskennellä fysiikkavalmentajana Yhdysvalloissa, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

(2:58) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(8:31) Miten kiinnostuit fysiikkavalmennuksesta ja liikuntatieteistä?

(15:29) Avaisitko hieman Yhdysvaltojen koulujärjestelmää? (miten eroaa Suomesta, minkä ikäisiä on lukiossa/yliopistossa jne.) Missä nuoret harrastavat? (kouluissa vai seuroissa)

(23:04) Montako lajia nuoret yleisesti harrastavat?

(30:30)  Miten koulujen fysiikkavalmentajat ovat kouluttautuneet?

(43:50) Miten joukkueiden lajivalmentajat, fysiikkavalmentajat, fysioterapeutit, ravintovalmentajat jne. ovat yhteistyössä?

(49:20) Minkälaiset ovat harjoitteluolosuhteet?

(1:00:00) Mistä fysiikkavalmentajat hakevat tietoa valmennukseen (vertaisarvioidut julkaisut, oppikirjat, käytännön kokemus jne.)

Durell ym. 2003

(1:27:50) Mitä fysiikkaharjoittelulla tavoitellaan?

(1:39:35) Miten painonnostoliikkeitä hyödynnetään harjoittelussa? (riittääkö tekniikka vai tehdäänkö nopeusvoimaharjoitteet mieluummin esim. kuntopallolla?)

(1:47:55) Mitkä ovat vahvuuksia fysiikkavalmennuksessa?

(1:52:10) Missä fysiikkavalmennuksen osa-alueessa on eniten kehitettävää?

(2:04:19) Miten sinuun saa yhteyttä, jos fysiikkavalmennus Yhdysvalloissa kiinnostaa?

Podcast #4 Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa ja saavuttaa tuloksia?– Aapo Räntilä (LitM)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Aapo Räntilä, ja aiheina ovat voimaharjoittelun yksilölliset vasteet ja ohjelmointi.

Onko täysin voimaharjoitteluun vasteettomia valmennettavia (non-respondereita)? Mistä erot vasteissa johtuvat? Miten muokata heikosti kehittyvän harjoitusohjelmaa? Mitä myyttejä liittyy voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin? Miten satelliittisolut, geenit, ribosomin biogeneesi ja solusignalointi liittyvät vasteisiin?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti voimaharjoittelusta, periodisaatiosta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet voimavalmentajana, liikunnanohjaajana, fysiikkavalmentajana, fysioterapeuttina, tai haluat saada lisää voimaa ja lihasmassaa, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

(1:54) Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

(4:00) Miten kiinnostuit voimaharjoittelun tutkimisesta?

(13:00) Miten määritellään non-responderi ja high/low-responderi?

Do Non-Responders to Exercise Exist—and If So, What Should We Do About Them?, Pickering & Kiely (2019)

(19:50) Miten seurata yksilöllisiä vasteita?

(26:18) Milloin voi todeta, että ei kehity tietyllä harjoitusohjelmalla?

Variability in muscle size and strength gain after unilateral resistance training, Hubal ym. (2005)

(33:15) Mitä jokaisen pitäisi huomioida lukiessaan tutkimuksia voimaharjoittelusta?

(39:45) Mistä erot yksilöllissä vasteissa johtuvat?

Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

(45:45) Miten satelliittisolut liittyvät yksilöllisiin vasteisiin?

Molecular Regulation of Exercise-Induced Muscle Fiber Hypertrophy, Bamman ym. 2018

(48:30) Miten valmentaja voi huomioida yksillöliset erot harjoitusohjelmien suunnittelussa?

Liikuntalabra Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

(57:20) Miten valmentaja voi huomioida yksillöliset erot harjoitusohjelmien suunnittelussa 10-14-vuotiailla joukkueurheilijoilla?

Individual differences in the responses to endurance and resistance training, Hautala ym. (2005)

(1:03:25) Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa?

Refuting the myth of non-response to exercise training: ’non-responders’ do respond to higher dose of training, Montero & Lundby (2017)

Investigating the reproducibility of maximal oxygen uptake responses to high-intensity interval training, Giudice ym. (2020)

High Responders to Hypertrophic Strength Training Also Tend to Lose More Muscle Mass and Strength During Detraining Than Low Responders, Räntilä ym. (2021)

(1:17:50) Miten ohjelmoida nopeasti kehittyvien voima- ja lihasmassaharjoittelua?

(1:24:00) Mitä myyttejä liittyy voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin?

(1:26:30)Lyhyesti: Miten ohjelmoida hitaasti kehittyvien voima- ja lihasmassaharjoittelua?

(1:27:13) Miten Aapoon saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun yksilölliset vasteet kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

Viisi tieteelliseen näyttöön perustuvaa syytä, miksi lasten ja nuorten tulisi harrastaa voimaharjoittelua

Vierailin Tiina Lundbergin huoltamo -ohjelmassa, jossa keskustelimme lasten ja nuorten voimaharjoittelusta. Seuraavassa on listattuna voimaharjoittelun viisi suotuisaa vaikutusta lasten ja nuorten terveyteen.

1. Voimaharjoittelu vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Lasten ja nuorten liikkumattomuus ja ylipaino kasvattavat sydän- ja verisuonitautien riskiä. Voimaharjoittelu taas vähentää tätä riskiä. Shabin ym. 2006 tutkimus osoittaa, että jo 16 viikon voimaharjoittelujakso vähentää riskiryhmään kuuluvien nuorten painoa, sekä lisää merkittävästi insuliiniherkkyyttä

Jonkin verran on myös tieteellistä näyttöä, että säännöllinen voimaharjoittelu laskee ylipainosta ja korkeasta verenpaineesta kärsivien nuorten verenpainetta, sekä haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä

Moni ylipainoinen ja vähän liikkuva lapsi myös nauttii voimaharjoittelusta, koska työskentelyjaksot ovat lyhyitä ja intensiivisiä, aivan kuten monissa lasten suosituimmissa leikeissä. Scharanzin ym. 2013 tutkimuksen mukaan he ovat myös muita ikätovereitaan vahvempia, mikä saa aikaan varmasti monia positiivisia onnistumisen kokemuksia.

2. Voimaharjoittelu lisää luuston terveyttä

Toisin kuin monesti luullaan, voimaharjoittelu ei heikennä, vaan lisää lasten ja nuorten luuston terveyttä. Tutkimusten mukaan säännöllinen voimaharjoittelu maksimoi kasvuvaiheessa lasten ja nuorten luuntiheyden, mikäli ravitsemus ja erityisesti kalsiumin saanti on riittävää. Tästä esimerkkinä Conroyn ym. 1993 tutkimus, joka osoittaa, että nuorten huippupainonnostajien luuntiheys oli selvästi keskivertonuorta suurempi. Lapsuus on aikaa, jolloin rakennetaan vahvat luut, jotka kestävät kulutusta myöhemmällä iällä. Voimaharjoittelu on tärkeä palanen tätä rakennusvaihetta.

3. Voimaharjoittelu lisää henkistä hyvinvointia

Tutkimukset osoittavat, että voimaharjoittelu ei ainoastaan lisää voimaa, vaan myös henkistä hyvinvointia. Rians ym. 1987 huomasivat, että voimaharjoittelua harrastaneet nuoret oppivat pitkäjänteisyyttä, päättäväisyyttä ja sosiaalisia taitoja, jotka olivat verrattavissa joukkuelajeja harrastaviin nuoriin. Westcottin 1992 tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret suhtautuivat voimaharjoittelujakson jälkeen liikuntakasvatukseen ja koululiikuntaan positiivisemmin kuin aikaisemmin. Se lisää liikkumista varmasti myös myöhäisemmällä iällä.

4. Voimaharjoittelu kehittää perusmotorisia taitoja

Monipuolinen voimaharjoittelu, joka sisältää kuntopallonheittoja, hyppyjä, loikkia ja lyhyitä pyrähdyksiä, kehittää tehokkaasti lasten perusmotorisia taitoja. Christoun ym. 2006 tutkimuksen mukaan voimaharjoittelu lisää voimaa ja nopeutta lajeissa, joissa vaaditaan monipuolista liikkumista, kuten esimerkiksi monissa lasten ja nuorten suosituissa pallopeleissä. Voimaharjoittelu lisää taitavuutta myös muissa lajeissa. Koska lasten ja nuorten voimaharjoittelussa tehdään pääosa liikkeistä oman kehon painolla, opettaa se hallitsemaan omaa kehoa monipuolisesti eri tilanteissa.

5. Voimaharjoittelu ehkäisee loukkaantumisia

Urheiluvammat ovat ikävä kyllä osa lasten ja nuorten liikuntaa. Ne aiheuttavat pitkiä taukoja ja saattavat pahimmillaan lopettaa koko harrastuksen. Mikäli lapsella tai nuorella on takanaan jo useita polvi- tai olkapäävammoja, saattaisi voimaharjoittelusta olla tähän apua. Abernethyn ym. 2007 systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti ehkäistä urheiluvammojen syntyä. Harjoittelun tulisi sisältää plyometrisia hyppyharjoitteita, tasapainoharjoituksia ja lihaskuntoharjoituksia. Kun lihakset vahvistuvat ja lapsi oppii esimerkiksi laskeutumaan hypyistä turvallisesti alas, siirtyvät opitut liikemallit varmasti myös muihin lajeihin.

Lopuksi keskustelimme myös voimaharjoittelun käytännön toteutuksesta, liikevalinnoista ja kronologisen ja biologisen iän vaikutuksesta voimaharjoitteluun. Ohjelman voit kuunnella Yle Areenasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Kuuntele: Podcast #1 Nämä erot lasten ja aikuisten fysiologiassa pitäisi jokaisen valmentajan huomioida – Eero Haapala (FT)

Kuuntele: Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Podcast #1 Nämä erot lasten ja aikuisten fysiologiassa pitäisi jokaisen valmentajan huomioida – Eero Haapala (FT)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Eero Haapala, FT, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Mitkä ovat liikuntafysiologian näkökulmasta tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä? Mitkä ovat tärkeimmät harjoituksen akuuttien vasteiden erot?  Miten valmentajan tulisi huomioida nämä erot treenejä ja kuntotestejä suunnitellessaan? Miten lapsen biologinen ikä, kypsyminen ja kasvu pitäisi huomioida fysiikkavalmennuksessa?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet liikunnanohjaajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet Itunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:00:49 Kertoisitko vielä hieman lisää itsestäsi?

00:04:00 Miten kiinnostuit lasten ja nuorten liikuntafysiologiasta?

00:10:22 Mistä tuli idea käsittelemäämme Haapala & Ihalainen (2018) artikkeliin?

00:12:25 Miten määritellään lapset, nuoret ja biologinen ikä?

00:15:50 Miten termit kasvu, kysyminen ja kehittyminen määritellään?

00:20:40 Miten arvioida lapsen biologista ikää?

00:23:00 Mitkä ovat tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä?

00:29:30 Miten valmentajan voi huomioida erot kestävyysharjoituksia suunnitellessaan?

00:57:00 Miten valmentajan voi huomioida erot voimaharjoituksia suunnitellessaan?

01:04:00 Miten voima- ja taitoharjoittelu yhdistetään?

01:11:10 Miten valmentaja voi huomioida fysiologiset erot kuntotestejä suunnitellessaan?

01:27:30 Yhteenveto

Lähteet:

Behringer, M., Vom Heede, A., Yue, Z., & Mester, J. (2010). Effects of resistance training in children and adolescents: a meta-analysis. Pediatrics, 126(5), e1199-e1210.

Haapala, E. A., & Ihalainen, J. K. (2018). Fysiologiset vasteet liikuntaan lapsilla ja nuorilla.

Lloyd, R. S., Cronin, J. B., Faigenbaum, A. D., Haff, G. G., Howard, R., Kraemer, W. J., … & Oliver, J. L. (2016). National Strength and Conditioning Association position statement on long-term athletic development. Journal of strength and conditioning research, 30(6), 1491-1509.Rumpf, M. C., Cronin, J. B., Pinder, S. D., Oliver, J., & Hughes, M. (2012). Effect of different training methods on running sprint times in male youth. Pediatric exercise science, 24(2), 170-186.

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!