Podcast #20 Väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa – Pekka Matomäki (LitM, FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Matomäki, ja aiheena on väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa.

Miten määritellään väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa? Miten arvioida väsymyksensietokykyä kenttätesteillä tai laboratorio-olosuhteissa? Minkälainen harjoittelu kehittää tehokkaimmin väsymyksensietokykyä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja kestävyysurheilun fysiologiasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysurheiluvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kestävyyssuorituskyvyn fysiologiasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa ja Spotifyssa

Sisältö:

(3:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:15) Miten määritellään väsymyksensietokyky/durabiliteetti/peruskestävyys kestävyysurheilussa?

(14:25) Miksi väsymyksensietokykyä pitää tutkia, miksi se on tärkeää kestävyysurheilussa?

(20:05) Kuinka pitkillä kestävyysmatkoilla väsymyksensietokyvyllä on merkitystä?

(28:00) Voiko väsymyksensietokykyä arvioida muiden laboratoriomittausten tuloksista?

(35:20) Miten kehittää väsymyksensietokykyä harjoittelulla tai muilla interventiolla suorituksen aikana?

Matomäki ym. 2023

Jones ym. 2023

Maunder ym. 2021

(54:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia väsymyksensietokyvystä?

(1:01:00) Mitä kestävyysurheiluvalmentajan tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:02:00) Miten sinuun saa yhteyttä, jos kestävyysurheilun fysiologia ja väsymyksensietokyky kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Kuntopolku.fi

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠⁠Haapala ym. 2023⁠ ja ⁠jaa infograafi somessa (⁠⁠linkki⁠⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

#3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Kannattaako salilla lämmitellä crosstrainerilla vai juoksu­matolla? Näin aerobinen laite kannattaa valita

Annoin haastattelun Helsingin Sanomille alkuverryttelystä (linkki). Väitän, että lämmittelylaitteiden erot ovat niin pieniä, että laitteen valintaa ei tarvitse kenenkään liiemmin pohtia tai laitteita vaihdella kehittymisen vuoksi. Sen sijaan suosittelen kolmen kohdan alkuverryttelyä, jossa:

(1) lämmitetään lihakset

(2) avataan liikeradat

(3) herätellään hermosto

Yhden esimerkin alkuverryttelystä näet videolla.

Luulen, että alkuverryttelyn fysiologia ja esimerkkiliikkeet ovat monelle liikunta-alan ammattilaiselle peruskauraa. Mutta tutkimusnäyttöä kahlatessani törmäsin ainakin itselleni uuteen artikkeliin, josta uskon olevan monelle kokeneellekin ammattilaiselle hyötyä. Myburgh ja kumppanit (2020) esittelevät katsauksessaan menetelmiä, joilla yksilöidä alkuverryttelyä ja rakentaa alkuverryttelyyn nousujohteisuutta. Mielestäni tällaiset katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä käytännön valmennuksessa ja suosittelenkin tutustumaan artikkeliin.

Kiitos yhteistyöstä toimittaja Raisa Mattilalle, joka tiivisti ajatukseni onnistuneesti.

Podcast #9 Mitkä ovat yleisimmät myytit liikkujan energiankulutuksesta? – Jari Karppinen (TtM, fysioterapeutti)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Jari Karppinen, ja aiheena on liikkujan energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta.

Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet? Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen ja sen mittaamiseen? Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen? Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kaikille energiankulutuksesta, liikuntafysiologiasta ja painonhallinnasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, ravintovalmentajana, liikunnanohjaajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää energia-aineenvaihdunnasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(2:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:55) Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet?

(11:55) Miten määritellään energiankulutus energia-aineenvaihdunta?

(16:00) Mistä energiankulutus koostuu?

(31:00) Miten energiankulutusta mitataan?

(39:00) Kuinka tarkasti sykemittarit arvioivat energiankulutusta?

(44:30) Mikä on fyysisen aktiivisuuden ja energiankulutuksen suhde?

(54:50) Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen?

(1:06:00) Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä päivittäiseen energiankulutukseen?

(1:10:00) Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen?

(1:15:20) Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tästä keskustelusta napata mukaan seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:19:50) Miten Jariin saa yhteyttä, jos energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta kiinnostavat?

Kuuntele myös:

NewtonFinland #7 Miksi riittävä energiansaatavuus on tärkeää kunto- ja huippu-urheilijoilla? – Ida Heikura (LitM)

NewtonFinland #2 Liikuntaravitsemuksen optimointi, proteiinit ja säästöliekki – Mia Laakso (LitM)

Seuraa Jaria sosiaalisessa mediassa:

Twitter

Instagram

Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila, LitM, ja aiheina ovat kestävyysharjoittelu ja palautuminen.

Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kestävyysharjoittelusta, palautumisesta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet kestävyysurheiluvalmentajana, liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysioterapeuttina, tai harrastat tavoitteellisesti kestävyysurheilua, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:20 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:05:25 Miten kiinnostuit kestävyysharjoittelun ja palautumisen tutkimisesta?

00:08:15 Mistä kestävyysharjoittelussa tarvitsee palautua?

00:15:48 Miksi mitata palautumista?

00:20:30 Miten seurata palautumista?

01:01:00 Onko lääkäriasemien aktiiviliikkujan tutkimuspaketeista hyötyä?

01:06:30 Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari?

01:09:30 Miten hyödyntää mittaustuloksia treenien suunnittelussa?

01:16:00 Mitä myyttejä liittyy kestävyysharjoittelun palautumisen seurantaan?

01:17:20 Lyhyesti: Miten seurata palautumista kestävyystreenistä?

01:20:25 Miten Olli-Pekkaan saa yhteyttä, jos kestävyysharjoittelu ja palautuminen kiinnostavat?

Lähteet:

Nuuttila, Olli-Pekka et al. “Monitoring Training and Recovery During a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes.” International journal of environmental research and public health 18.5 (2021): 2401.

Düking, Peter et al. “Monitoring and Adapting Endurance Training on the Basis of Heart Rate Variability Monitored by Wearable Technologies: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Journal of science and medicine in sport 24.11 (2021): 1180–1192

Granero-Gallegos, Antonio et al. “HRV-Based Training for Improving VO2max in Endurance Athletes. A Systematic Review with Meta-Analysis.” International journal of environmental research and public health 17.21 (2020): 7999–.

Halson, Shona L. “Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes.” Sports medicine (Auckland) 44.Suppl 2 (2014): 139–147.

Newton Finland Podcast #14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)

Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

Näin liikunta edistää oppimista – muista treenissä nämä kolme asiaa

Liikunta edistää nuorilla 18-35-vuotiailla aikuisilla akuutisti oppimista, muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, kertoo tuore tutkimuskatsaus (Blomstrand & Engvall 2020). Mitä asioita tulisi treenissä ottaa huomioon, mikäli haluaa tehostaa oppimistaan? 

1. Aerobinen liikunta, eli pyöräily, juoksu, uinti, hiihto tai muu vastaava pitkäkestoinen kuormitus näyttäisi olevan tehokkain liikuntamuoto oppimisen tehostamiseksi. Voimaharjoittelun hyödyistä ei ole yhtä vahvaa näyttöä.

2. Sopiva suorituksen kesto on muutamasta minuutista tuntiin riippuen suorituksen intensiteetistä. Tosiaan, kaksi minuuttia vauhdikasta juoksua saattaa jo parantaa muistia (McNerney & Radvansky 2015). Tästä huolimatta liikunnan intensiteetin vaikutuksesta oppimiseen on vielä hyvin vähän näyttöä. Lisää tietoa toivottavasti saadaan, kun tutkimusprojektimme ensimmäiset tulokset julkaistaan. 

3. Liikunnan hyödyt säilyvät 30-120 minuuttia (Basso ym. 2015), joten opiskelua ei pidä aloittaa liian myöhään harjoituksen jälkeen. Toisaalta väsyneenä, heti kovatehoisen liikuntasuorituksen jälkeen, vaikutukset oppimiseen saattavat olla jopa kielteisiä, joten lyhyt 5-15 minuutin lepo treenin jälkeen on suositeltavaa. 

Miten liikunnan vaikutukset oppimiseen, muistiin, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen ovat selitettävissä? Aikaisemmat tutkimukset ehdottavat muutamia potentiaalisia mekanismeja: (1) Liikunta saattaa vaikuttaa dopamiinireseptoreihin ja lisätä dopamiinin eritystä, mikä edesauttaa oppimista (Lin & Kuo 2013)  (2) Liikunnan aikana elimistössä erittyy aivoperäistä hermokasvutekijää BDNF:a, jonka on havaittu vaikuttavan aivojen kasvuun ja toimintaan (Etnier ym. 2016) (3) Liikunta synnyttää hermosolujen ja synapsien herkistymistä, mikä luo tilaisuuden uusien synapsiyhteyksien syntymiselle, eli oppimiselle (Poo ym. 2016). 

Mikäli kiinnostuit, ja haluat tietää, onko esimerkiksi keski- vai kovatehoinen intervalliharjoittelu tehokkainta ennen opiskelua, niin pysy kuulolla. Tutkimusryhmämme tavoitteena on tulevaisuudessa julkaista harjoittelun optimaalisesta intensiteetistä ja mahdollisista vaikutusmekanismeista uutta tietoa. 

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä oli blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!