Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa

Väitöskirjatyöni ensimmäisen julkaisu “Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents”, on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksemme mukaan lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvän pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Sen sijaan nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.

Vaikka pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeässä osassa tiedonkäsittelyä ja oppimista, pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitimme, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.

Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky, eli olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi havaitsimme, että lapsuudesta alkaen paremman neuromuskulaarisen toimintakyvyn omanneilla nuorilla miehillä oli pienempi Crus II lohkon harmaan aineen tilavuus.

Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen vaikuttavan pikkuaivojen kokoon.

Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimus on ladattavissa ilmaiseksi (linkki)

Jos sulla heräsi kysyttävää tutkimuksesta tai tuloksista, kysy kommenttikentässä tai yksityisviestillä, niin vastailen mielelläni.

Podcast #10 Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla? – Tiina Saanijoki (FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Tiina Saanijoki, ja aiheena on liikunnan mielihyvän biologia.

Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista? Voiko liikunnalla tutkitusti saada mielihyvää ja lievittää stressiä? Mitä tiedetään taustalla olevista vaikutusmekanismeista? Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikunnasta ja aivoista kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat tietää liikunnan mielihyvävaikutuksista, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(4:30) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(7:10) Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(12:45) Miten kiinnostuit liikunnasta ja aivoista?

(15:30) Miten liikunnan aiheuttamaa mielihyvää tutkitaan?

(21:05) Mitä tiedetään vaikutusmekanismeista?

(27:45) Voiko liikunnalla vaikuttaa psyykkisiin sairauksiin?

(32:45) Minkälainen liikunta nostaa tehokkaimmin mielialaa?

(41:10) Miten liikkujan kuntotaso vaikuttaa mielihyvävaikutuksiin?

(Saanijoki et al., 2022)

(43:40) Voiko liikunnasta oppia saamaan mielihyvää, jos sitä ei ennen ole saanut?

(Schneider et al., 2012)

(49:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(57:50) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:00:50) Miten Tiinaan saa yhteyttä, jos liikunnan vaikutukset mielialaan kiinnostavat?

Seuraa Tiinaa sosiaalisessa mediassa:

LinkedIn

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Vieraana Joni Jaakkolan Väkevä elämä -podcastissa – aiheena liikunnan aivovaikutukset

Vierailin Joni Jaakkolan loistavassa Väkevä elämä -podcastissa. Jos olet kiinnostunut liikunnan vaikutuksista aivoihin, laita podcast kuunteluun. Keskustelimme mm. seuraavista kysymyksistä:

Miten liikunnan vaikutuksia aivoihin ja kognitioon tutkitaan?

Mikä on lasten ja nuorten liikunnan ja oppimistulosten tilanne tällä hetkellä? Mikä on kehityssuunta?

Voiko aivoihin vaikuttaa liikunnalla?

Miten paikallaanolo vaikuttaa aivoihin?

Mitä aivoissa ihan konkreettisesti tapahtuu kun liikutaan?

Minkälainen liikunta ja millaisissa määrissä on aivoille hyväksi?

Minkälaisia suotuisia vaikutuksia liikunnalla on lasten ja nuorten koulumenestykseen ja aikuisten työelämään?

Mikä on vähimmäismäärä aktiivisuutta, jolla aivoterveys saadaan hyvälle tasolle? Onko olemassa aktiivisuustasoa, jonka jälkeen hyödyt eivät enää kasva?

Voiko himoliikunta olla aivoille huono juttu?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa, Ituneissa ja muissa podcast-sovelluksissa

Kuuntele myös: Liikuntalabra #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Aivot ja liikunta – kohenna muistia liikunnalla

Ikääntyminen vanhentaa aivoja, mutta liikunnalla on mahdollista hidastaa muistin heikkenemistä.

Yhteenveto:

• Erilaisten muistisairauksien määrä lisääntyy räjähdysmäisesti
• Liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia
• Aerobisen liikunnan on osoitettu olevan tehokkain harjoittelumuoto muistisairauksien ennaltaehkäisyssä

Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus suosittelee vahvasti monipuolista liikuntaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn (WHO 2019).

Dementia on oireyhtymä, jota sairastaa maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa ihmistä. Väestön ikääntyessä määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti (WHO 2019). On arvioitu, että Suomessa muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset, omaishoidon kustannukset huomioiden, ovat lähes miljardi euroa.

Laajoissa seurantatutkimuksissa on havaittu liikunnan laskevan dementian ja yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, riskiä. (Gallaway ym, 2017; Hamer & Chida, 2009; Sofi ym., 2011; Stephen ym., 2017).

Aivoterveys ja liikunta

Muistioireiden syitä ovat (1) paikallinen muutos tai vamma tiedonkäsittelyn kannalta tärkeällä aivoalueella ja (2) aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen ongelmat. Muisti perustuu aivojen hermoverkkojen monipuoliseen yhteistoimintaan, joten muistisairauksien kaikkia biologisia mekanismeja ei vielä tiedetä.

Miksi liikunnasta on sitten hyötyä? Liikunta lisää hetkellisesti aivojen verenkiertoa, mikä parantaa ravintoaineiden saatavuutta aivoissa (Lista ym. 2010). Aivoissa syntyy liikunnan vaikutuksesta myös uusia verisuonia, jotka huolehtivat aivojen riittävästä hapensaannista ja poistavat kuona-aineita (Burdette ym. 2010).

Säännöllinen liikunta parantaa myös hengitys – ja verenkiertoelimistön kuntoa, laskee verenpainetta ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta (Colberg ym. 2010). Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä.

Masennus heikentää kognitiivisia toimintoja terveillä aikuisilla (McDermott ym. 2008), mutta liikunnalla on mahdollista hoitaa masennusta (Martinsen ym. 2008).

Lopuksi, liikunta parantaa unta ja hoitaa unettomuutta (Hartescu ym. 2016). Aivot poistavat unen aikana kuona-aineita, jotka saattavat olla yhteydessä muistisairauksien syntyyn (Xie ym. 2013).

Vaikka liikunnan on osoitettu ennaltaehkäisevän muistisairauksia, ei sen kaikkia biologisia vaikutusmekanismeja vielä tunneta. Todennäköisesti liikunnan hyödyt ovat vielä luultuakin suotuisampia. Seuraavaksi esittelen käytännön liikuntaneuvoja, joilla pidät huolta muististasi.

Paranna muistia liikunnalla

Panosta aerobiseen liikuntaan ja peruskestävyysharjoitteluun: arjen askareisiin, sauvakävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn, uintiin tai sykettä nostattavaan lihaskuntopiiriharjoitteluun.

Liiku aerobisella tasolla 2-3 kertaa viikossa, yhteensä 150 minuutin ajan. Pidä syketasosi alle aerobisen kynnystason. Jos et tiedä aerobista kynnystasoasi, seuraa hengitystäsi. Sinun pitäisi pystyä puhumaan puuskuttamatta koko harjoituksen ajan.

Yhdistele voima- ja kestävyysharjoittelua. Harrasta voimaharjoittelua 1-2 kertaa viikossa. Tee 6-8 liikettä, kolme sarjaa, ja 10-12 toistoa yhden sarjan aikana. Suosi tasapainoa kehittäviä ja seisaaltaan tehtäviä moninivelliikkeitä (kyykky, maastaveto jne.), mutta hyödynnä myös tarvittaessa kuntosalilaitteita.

Rakenna liikuntasi fyysisen harjoittelun perusperiaatteiden, säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden varaan. Lisää rasitusta asteittain ja aseta välitavoitteita, mutta ole kärsivällinen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Kuuntele: Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Lue: Näin HIIT-treeni vaikuttaa aivoihin

Lue: Näin liikunta edistää oppimista – muista treenissä nämä kolme asiaa

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on VTT:n tutkija Ilona Ruotsalainen, FT, ja aiheina ovat nuorten liikunta, kestävyyskunto ja aivojen rakenne ja toiminta.

Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä? Miten fyysinen kunto ja liikunta ovat yhteydessä aivojen kokoon? Miten aivojen koko vaikuttaa nuorten fyysiseen suorituskykyyn? Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon lukiessaan liikunta- ja neurotieteen alojen julkaisuja?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten aivoterveydestä, liikunta- ja neurotieteistä, valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:10 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:03:35 Miten kiinnostuit nuorten liikuntafysiologiasta ja aivoterveydestä?

00:05:11 Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä?

00:09:58 Miten poikien ja tyttöjen aivojen kehitys eroaa?

00:17:38 Miten aivojen harmaan ja valkean aineen rakenteet ja tehtävät eroavat toisistaan?

00:18:36 Miten tutkitaan fyysisen kunnon ja liikunnan yhteyksiä aivoihin?

00:28:25 Miten liikunta on yhteydessä aivojen eri osien kokoon?

00:33:00 Miten fyysinen kunto on yhteydessä aivojen eri osien kokoon?

00:36:00 Miksi liikunnan ja fyysisen kunnon yhteydet aivojen kokoon ovat erilaiset?

00:41:50 Minkälainen liikunta parantaa aivoterveyttä?

00:50:35 Mitä merkitystä aivojen koolla on nuorten fyysiseen toimintakykyyn?

00:55:40 Mitä jokaisen pitäisi ottaa huomion lukiessaan neurotieteellisiä julkaisuja?

01:05:53 Yhteenveto

Lähteet:

Ruotsalainen, Ilona. (2020). The Association of Physical Activity and Aerobic Fitness with Brain Structure and Functional Connectivity in Adolescents. Jyväskylän yliopisto.

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!