Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa

Väitöskirjatyöni ensimmäisen julkaisu “Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents”, on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksemme mukaan lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvän pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Sen sijaan nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.

Vaikka pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeässä osassa tiedonkäsittelyä ja oppimista, pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitimme, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.

Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky, eli olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi havaitsimme, että lapsuudesta alkaen paremman neuromuskulaarisen toimintakyvyn omanneilla nuorilla miehillä oli pienempi Crus II lohkon harmaan aineen tilavuus.

Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen vaikuttavan pikkuaivojen kokoon.

Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimus on ladattavissa ilmaiseksi (linkki)

Jos sulla heräsi kysyttävää tutkimuksesta tai tuloksista, kysy kommenttikentässä tai yksityisviestillä, niin vastailen mielelläni.

Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila, LitM, ja aiheina ovat kestävyysharjoittelu ja palautuminen.

Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kestävyysharjoittelusta, palautumisesta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet kestävyysurheiluvalmentajana, liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysioterapeuttina, tai harrastat tavoitteellisesti kestävyysurheilua, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:20 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:05:25 Miten kiinnostuit kestävyysharjoittelun ja palautumisen tutkimisesta?

00:08:15 Mistä kestävyysharjoittelussa tarvitsee palautua?

00:15:48 Miksi mitata palautumista?

00:20:30 Miten seurata palautumista?

01:01:00 Onko lääkäriasemien aktiiviliikkujan tutkimuspaketeista hyötyä?

01:06:30 Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari?

01:09:30 Miten hyödyntää mittaustuloksia treenien suunnittelussa?

01:16:00 Mitä myyttejä liittyy kestävyysharjoittelun palautumisen seurantaan?

01:17:20 Lyhyesti: Miten seurata palautumista kestävyystreenistä?

01:20:25 Miten Olli-Pekkaan saa yhteyttä, jos kestävyysharjoittelu ja palautuminen kiinnostavat?

Lähteet:

Nuuttila, Olli-Pekka et al. “Monitoring Training and Recovery During a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes.” International journal of environmental research and public health 18.5 (2021): 2401.

Düking, Peter et al. “Monitoring and Adapting Endurance Training on the Basis of Heart Rate Variability Monitored by Wearable Technologies: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Journal of science and medicine in sport 24.11 (2021): 1180–1192

Granero-Gallegos, Antonio et al. “HRV-Based Training for Improving VO2max in Endurance Athletes. A Systematic Review with Meta-Analysis.” International journal of environmental research and public health 17.21 (2020): 7999–.

Halson, Shona L. “Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes.” Sports medicine (Auckland) 44.Suppl 2 (2014): 139–147.

Newton Finland Podcast #14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)

Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!