Podcast #20 Väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa – Pekka Matomäki (LitM, FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Matomäki, ja aiheena on väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa.

Miten määritellään väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa? Miten arvioida väsymyksensietokykyä kenttätesteillä tai laboratorio-olosuhteissa? Minkälainen harjoittelu kehittää tehokkaimmin väsymyksensietokykyä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja kestävyysurheilun fysiologiasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysurheiluvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kestävyyssuorituskyvyn fysiologiasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa ja Spotifyssa

Sisältö:

(3:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:15) Miten määritellään väsymyksensietokyky/durabiliteetti/peruskestävyys kestävyysurheilussa?

(14:25) Miksi väsymyksensietokykyä pitää tutkia, miksi se on tärkeää kestävyysurheilussa?

(20:05) Kuinka pitkillä kestävyysmatkoilla väsymyksensietokyvyllä on merkitystä?

(28:00) Voiko väsymyksensietokykyä arvioida muiden laboratoriomittausten tuloksista?

(35:20) Miten kehittää väsymyksensietokykyä harjoittelulla tai muilla interventiolla suorituksen aikana?

Matomäki ym. 2023

Jones ym. 2023

Maunder ym. 2021

(54:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia väsymyksensietokyvystä?

(1:01:00) Mitä kestävyysurheiluvalmentajan tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:02:00) Miten sinuun saa yhteyttä, jos kestävyysurheilun fysiologia ja väsymyksensietokyky kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Kuntopolku.fi

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠⁠Haapala ym. 2023⁠ ja ⁠jaa infograafi somessa (⁠⁠linkki⁠⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

#3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Kannattaako salilla lämmitellä crosstrainerilla vai juoksu­matolla? Näin aerobinen laite kannattaa valita

Annoin haastattelun Helsingin Sanomille alkuverryttelystä (linkki). Väitän, että lämmittelylaitteiden erot ovat niin pieniä, että laitteen valintaa ei tarvitse kenenkään liiemmin pohtia tai laitteita vaihdella kehittymisen vuoksi. Sen sijaan suosittelen kolmen kohdan alkuverryttelyä, jossa:

(1) lämmitetään lihakset

(2) avataan liikeradat

(3) herätellään hermosto

Yhden esimerkin alkuverryttelystä näet videolla.

Luulen, että alkuverryttelyn fysiologia ja esimerkkiliikkeet ovat monelle liikunta-alan ammattilaiselle peruskauraa. Mutta tutkimusnäyttöä kahlatessani törmäsin ainakin itselleni uuteen artikkeliin, josta uskon olevan monelle kokeneellekin ammattilaiselle hyötyä. Myburgh ja kumppanit (2020) esittelevät katsauksessaan menetelmiä, joilla yksilöidä alkuverryttelyä ja rakentaa alkuverryttelyyn nousujohteisuutta. Mielestäni tällaiset katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä käytännön valmennuksessa ja suosittelenkin tutustumaan artikkeliin.

Kiitos yhteistyöstä toimittaja Raisa Mattilalle, joka tiivisti ajatukseni onnistuneesti.

Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa

Väitöskirjatyöni ensimmäisen julkaisu “Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents”, on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksemme mukaan lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvän pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Sen sijaan nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.

Vaikka pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeässä osassa tiedonkäsittelyä ja oppimista, pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitimme, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.

Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky, eli olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi havaitsimme, että lapsuudesta alkaen paremman neuromuskulaarisen toimintakyvyn omanneilla nuorilla miehillä oli pienempi Crus II lohkon harmaan aineen tilavuus.

Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen vaikuttavan pikkuaivojen kokoon.

Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimus on ladattavissa ilmaiseksi (linkki)

Jos sulla heräsi kysyttävää tutkimuksesta tai tuloksista, kysy kommenttikentässä tai yksityisviestillä, niin vastailen mielelläni.

Podcast #14 Palomiesten voima- ja kestävyysharjoittelu – Anssi Saari (PhD)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on KIHU:n urheilufysiologian asiantuntija Anssi Saari, ja aiheena on palomiesten työn fyysiset vaatimukset ja harjoittelu.

Minkälainen on palomiesten ”lajisuoritus” eli tyypillinen työtehtävä? Miten ympäristö ja kannettavat varusteet vaikuttavat palomiesten kuormittumiseen? Mitä fyysisiä ominaisuuksia työ vaatii? Miten ohjelmoidaan kokonaistutkimusnäyttöön ja lajianalyysiin perustuen palomiesten voima- ja kestävyysharjoittelua?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti palomiesten työn fyysistä vaatimuksista ja harjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet palomiehenä, fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat kuulla tutkittua tietoa palomiesten työn fysiologiasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(5:20) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(7:15) Miten kiinnostuit palomiesten fyysisen suorituskyvyn tutkimisesta?

(14:45) Perustuuko palomiesten fyysinen harjoittelu perinteisesti lajianalyysiin, fyysisen harjoittelun perusperiaatteisiin ja tutkittuun tietoon?

Alfaland-podcast

(20:45) Minkälainen on palomiesten ”lajisuoritus” eli tyypillinen työtehtävä?

Saari (2019)

(34:45) Miten ympäristö ja kannettavat varusteet vaikuttavat työssä kuormittumiseen?

(39:00) Mitä voima- ja kestävyysominaisuuksia palomiesten työ vaatii?

(42:00) Miten ohjelmoisit palomiehen fyysistä harjoittelua lajianalyysiin perustuen?

(57:00) Mitä lajinomaisia kestävyys-, voima-, tai nopeusharjoitteita toteuttaisit palomiehillä?

(1:03:50) Miten fysiikkaharjoittelulla voi valmistautua ”lajisuorituksen ennakoimattomuuteen”

(1:08:00) Miten muokkaisit CrossFit-harjoittelua palomiehille sopivaksi?

(1:18:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta palomiesten fyysiseen valmennukseen?

(1:21:50) Miten Anssiin saa yhteyttä, jos palomiesten fyysinen harjoittelu kiinnostaa?

Seuraa Anssia sosiaalisessa mediassa:

LinkedIn

Kuuntele myös:

Alfaland-jakso

Podcast #10 Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla? – Tiina Saanijoki (FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Tiina Saanijoki, ja aiheena on liikunnan mielihyvän biologia.

Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista? Voiko liikunnalla tutkitusti saada mielihyvää ja lievittää stressiä? Mitä tiedetään taustalla olevista vaikutusmekanismeista? Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikunnasta ja aivoista kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat tietää liikunnan mielihyvävaikutuksista, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(4:30) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(7:10) Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(12:45) Miten kiinnostuit liikunnasta ja aivoista?

(15:30) Miten liikunnan aiheuttamaa mielihyvää tutkitaan?

(21:05) Mitä tiedetään vaikutusmekanismeista?

(27:45) Voiko liikunnalla vaikuttaa psyykkisiin sairauksiin?

(32:45) Minkälainen liikunta nostaa tehokkaimmin mielialaa?

(41:10) Miten liikkujan kuntotaso vaikuttaa mielihyvävaikutuksiin?

(Saanijoki et al., 2022)

(43:40) Voiko liikunnasta oppia saamaan mielihyvää, jos sitä ei ennen ole saanut?

(Schneider et al., 2012)

(49:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(57:50) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:00:50) Miten Tiinaan saa yhteyttä, jos liikunnan vaikutukset mielialaan kiinnostavat?

Seuraa Tiinaa sosiaalisessa mediassa:

LinkedIn

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Podcast #9 Mitkä ovat yleisimmät myytit liikkujan energiankulutuksesta? – Jari Karppinen (TtM, fysioterapeutti)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Jari Karppinen, ja aiheena on liikkujan energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta.

Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet? Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen ja sen mittaamiseen? Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen? Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kaikille energiankulutuksesta, liikuntafysiologiasta ja painonhallinnasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, ravintovalmentajana, liikunnanohjaajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää energia-aineenvaihdunnasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(2:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:55) Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet?

(11:55) Miten määritellään energiankulutus energia-aineenvaihdunta?

(16:00) Mistä energiankulutus koostuu?

(31:00) Miten energiankulutusta mitataan?

(39:00) Kuinka tarkasti sykemittarit arvioivat energiankulutusta?

(44:30) Mikä on fyysisen aktiivisuuden ja energiankulutuksen suhde?

(54:50) Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen?

(1:06:00) Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä päivittäiseen energiankulutukseen?

(1:10:00) Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen?

(1:15:20) Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tästä keskustelusta napata mukaan seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:19:50) Miten Jariin saa yhteyttä, jos energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta kiinnostavat?

Kuuntele myös:

NewtonFinland #7 Miksi riittävä energiansaatavuus on tärkeää kunto- ja huippu-urheilijoilla? – Ida Heikura (LitM)

NewtonFinland #2 Liikuntaravitsemuksen optimointi, proteiinit ja säästöliekki – Mia Laakso (LitM)

Seuraa Jaria sosiaalisessa mediassa:

Twitter

Instagram

Podcast #8 Tavoitteellisen kuntoilijan tai CrossFit-urheilijan sisäsoutuharjoittelu– Elias Lehtonen (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Elias Lehtonen, ja aiheena on sisäsoudun harjoittelu ja ohjelmointi.

Mitä fyysisiä ominaisuuksia 500 m ja 2000 m soudut vaativat? Miten kannattaa ohjelmoida kuntoilijan sisäsoutuharjoittelua? Miten sisällytetään sisäsoutuharjoittelua CrossFit-urheilijan ohjelmointiin? Miten hyödyntää soutuergometrin näytön tietoja harjoittelussa?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti sisäsoudusta ja yleisesti kestävyysharjoittelun fysiologiasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysvalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää miten saada parempia tuloksia sisäsoudussa, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Lisää lajianalyyseja on tulossa tulevaisuudessa. Minkä lajin harjoittelusta ja ohjelmoinnista haluaisit kuulla lisää? Vastaa Spotifyssa.

Sisältö:

(0:56) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(2:33) Miten kiinnostuit soudusta ja liikuntafysiologiasta?

(4:47) Miten olympiasoutu ja sisäsoutu eroavat toisistaan?

(11:07) Mikä on olympiasoudun ja sisäsoudun suosio Suomessa ja maailmalla tällä hetkellä?

(14:25) Mitkä ovat sisäsoudun kilpailumuodot?

Nuuttila & Hautala (2017)

(19:01) Miten eri soututyylit eroavat biomekaanisesti toisistaan?

(32:00) Miten soutuergometriin asetettava vastus vaikuttaa soututekniikkaan?

(39:55) Miten hyödyntää soutuergometrin näytön tietoja harjoittelussa?

(42:05) Mitä fyysisiä ominaisuuksia lajit vaativat?

(1:02:10) Miten ohjelmoisit hyväkuntoisen kuntoilijan sisäsoutuharjoittelua?

(1:02:10) Mitä voisivat olla esimerkki laji- ja voimaharjoitukset eri mesosykleissä?

(1:30:00) Miten Eliakseen saa yhteyttä, jos sisäsoudun harjoittelu ja tekniikka kiinnostavat?

Elias Lehtonen Instagram

Urheilulääkäriasema

Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila, LitM, ja aiheina ovat kestävyysharjoittelu ja palautuminen.

Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kestävyysharjoittelusta, palautumisesta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet kestävyysurheiluvalmentajana, liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysioterapeuttina, tai harrastat tavoitteellisesti kestävyysurheilua, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:20 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:05:25 Miten kiinnostuit kestävyysharjoittelun ja palautumisen tutkimisesta?

00:08:15 Mistä kestävyysharjoittelussa tarvitsee palautua?

00:15:48 Miksi mitata palautumista?

00:20:30 Miten seurata palautumista?

01:01:00 Onko lääkäriasemien aktiiviliikkujan tutkimuspaketeista hyötyä?

01:06:30 Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari?

01:09:30 Miten hyödyntää mittaustuloksia treenien suunnittelussa?

01:16:00 Mitä myyttejä liittyy kestävyysharjoittelun palautumisen seurantaan?

01:17:20 Lyhyesti: Miten seurata palautumista kestävyystreenistä?

01:20:25 Miten Olli-Pekkaan saa yhteyttä, jos kestävyysharjoittelu ja palautuminen kiinnostavat?

Lähteet:

Nuuttila, Olli-Pekka et al. “Monitoring Training and Recovery During a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes.” International journal of environmental research and public health 18.5 (2021): 2401.

Düking, Peter et al. “Monitoring and Adapting Endurance Training on the Basis of Heart Rate Variability Monitored by Wearable Technologies: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Journal of science and medicine in sport 24.11 (2021): 1180–1192

Granero-Gallegos, Antonio et al. “HRV-Based Training for Improving VO2max in Endurance Athletes. A Systematic Review with Meta-Analysis.” International journal of environmental research and public health 17.21 (2020): 7999–.

Halson, Shona L. “Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes.” Sports medicine (Auckland) 44.Suppl 2 (2014): 139–147.

Newton Finland Podcast #14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)

Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

Aivot ja liikunta – kohenna muistia liikunnalla

Ikääntyminen vanhentaa aivoja, mutta liikunnalla on mahdollista hidastaa muistin heikkenemistä.

Yhteenveto:

• Erilaisten muistisairauksien määrä lisääntyy räjähdysmäisesti
• Liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia
• Aerobisen liikunnan on osoitettu olevan tehokkain harjoittelumuoto muistisairauksien ennaltaehkäisyssä

Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus suosittelee vahvasti monipuolista liikuntaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn (WHO 2019).

Dementia on oireyhtymä, jota sairastaa maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa ihmistä. Väestön ikääntyessä määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti (WHO 2019). On arvioitu, että Suomessa muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset, omaishoidon kustannukset huomioiden, ovat lähes miljardi euroa.

Laajoissa seurantatutkimuksissa on havaittu liikunnan laskevan dementian ja yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, riskiä. (Gallaway ym, 2017; Hamer & Chida, 2009; Sofi ym., 2011; Stephen ym., 2017).

Aivoterveys ja liikunta

Muistioireiden syitä ovat (1) paikallinen muutos tai vamma tiedonkäsittelyn kannalta tärkeällä aivoalueella ja (2) aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen ongelmat. Muisti perustuu aivojen hermoverkkojen monipuoliseen yhteistoimintaan, joten muistisairauksien kaikkia biologisia mekanismeja ei vielä tiedetä.

Miksi liikunnasta on sitten hyötyä? Liikunta lisää hetkellisesti aivojen verenkiertoa, mikä parantaa ravintoaineiden saatavuutta aivoissa (Lista ym. 2010). Aivoissa syntyy liikunnan vaikutuksesta myös uusia verisuonia, jotka huolehtivat aivojen riittävästä hapensaannista ja poistavat kuona-aineita (Burdette ym. 2010).

Säännöllinen liikunta parantaa myös hengitys – ja verenkiertoelimistön kuntoa, laskee verenpainetta ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta (Colberg ym. 2010). Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä.

Masennus heikentää kognitiivisia toimintoja terveillä aikuisilla (McDermott ym. 2008), mutta liikunnalla on mahdollista hoitaa masennusta (Martinsen ym. 2008).

Lopuksi, liikunta parantaa unta ja hoitaa unettomuutta (Hartescu ym. 2016). Aivot poistavat unen aikana kuona-aineita, jotka saattavat olla yhteydessä muistisairauksien syntyyn (Xie ym. 2013).

Vaikka liikunnan on osoitettu ennaltaehkäisevän muistisairauksia, ei sen kaikkia biologisia vaikutusmekanismeja vielä tunneta. Todennäköisesti liikunnan hyödyt ovat vielä luultuakin suotuisampia. Seuraavaksi esittelen käytännön liikuntaneuvoja, joilla pidät huolta muististasi.

Paranna muistia liikunnalla

Panosta aerobiseen liikuntaan ja peruskestävyysharjoitteluun: arjen askareisiin, sauvakävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn, uintiin tai sykettä nostattavaan lihaskuntopiiriharjoitteluun.

Liiku aerobisella tasolla 2-3 kertaa viikossa, yhteensä 150 minuutin ajan. Pidä syketasosi alle aerobisen kynnystason. Jos et tiedä aerobista kynnystasoasi, seuraa hengitystäsi. Sinun pitäisi pystyä puhumaan puuskuttamatta koko harjoituksen ajan.

Yhdistele voima- ja kestävyysharjoittelua. Harrasta voimaharjoittelua 1-2 kertaa viikossa. Tee 6-8 liikettä, kolme sarjaa, ja 10-12 toistoa yhden sarjan aikana. Suosi tasapainoa kehittäviä ja seisaaltaan tehtäviä moninivelliikkeitä (kyykky, maastaveto jne.), mutta hyödynnä myös tarvittaessa kuntosalilaitteita.

Rakenna liikuntasi fyysisen harjoittelun perusperiaatteiden, säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden varaan. Lisää rasitusta asteittain ja aseta välitavoitteita, mutta ole kärsivällinen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Kuuntele: Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Lue: Näin HIIT-treeni vaikuttaa aivoihin

Lue: Näin liikunta edistää oppimista – muista treenissä nämä kolme asiaa

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Näin HIIT-treeni vaikuttaa aivoihin

Korkeatehoinen intervalliharjoittelu eli lyhyesti HIIT-treeni kehittää tehokkaasti lihaskestävyyttä ja kestävyyskuntoa, mutta puree myös aivoihin. Tehokkaan ja aikaa säästävän harjoitusmuodon positiiviset vaikutukset aivoihin voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan.

Motorinen oppiminen

Kun HIIT-treeni suoritetaan taitoharjoittelun jälkeen, tehostuu uuden taidon oppiminen (Thomas ym. 2016). Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että vain välittömästi taitoharjoittelun jälkeen suoritettu HIIT-treeni tehosti motorista oppimista. Näin ollen taito- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen samaan harjoituskertaan näyttäisi ainakin tässä tapauksessa olevan hyödyllistä.

Kognitio

HIIT-treeni vaikuttaa erityisesti aivojen hippokampukseen ja otsalohkoon. Otsalohkolla on merkittävä rooli toiminnanohjauksessa, joten ei ole lainkaan yllättävää, että Hsiehin ym. 2020 systemaattisessa katsauksessa HIIT-treenin osoitettiin parantavan sekä aikuisten että nuorten kykyä olla toimimatta impulssien johdattamana. Toisin sanoen koehenkilöiden keskittymiskyky parani, mistä saattaa olla hyötyä esimerkiksi opiskelussa.

Tosiaan, HIIT-harjoittelun on osoitettu tehostavan muistia ja oppimista. Esimerkiksi Heiszin ym. 2017 tutkimuksessa kuuden viikon HIIT-jakso paransi aikaisemmin liikkumattomien nuorten muistia kymmenen prosenttia kontrolliryhmään verrattuna.

Mieliala

HIIT-treeni nostaa mielialaa, vähentää stressiä ja ehkäisee masennusta riippuen treenaajan kuntotasosta (Martland ym. 2019). Kokeneet kuntoilijat ja urheilijat useimmiten kokevat HIIT-treenin kohentavan mielialaa, ainakin hieman harjoituksen jälkeen, mutta aloitteleville kuntoilijoille HIIT-treenillä saattaa olla päinvastaisia vaikutuksia.  Vaikuttaakin siltä, että hyvän olon saavuttaminen vaatii hieman harjoitustaustaa (Paolucci ym. 2018)

Miten suunnitella optimaalinen HIIT-harjoitus?

Näyttöön perustava fysiikkavalmentaja rakentaa harjoitusohjelman tutkitun tiedon, käytännön kokemusten ja yksilön tavoitteiden, haasteiden ja tarpeiden pohjalta. Päivitettyjä ohjeita näyttöön perustuvaan valmennukseen on Wackerhagen ja Schoenfeldin (2021) julkaisussa ja podcastissa ”Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus?”

Näyttöön perustava valmentaja osaa myös hyödyntää harjoitusohjelman rakentamisessa työkaluina harjoittelun eri muuttujia, rakentaen näin taitavasti yksittäisiä harjoitteita ja kokonaisia harjoitusohjelmia. Bucheit & Laursen (2013) esittelevät julkaisussaan yhteensä yhdeksän työkalua (toistojen intensiteetti, määrä, tiheys jne.), joita valmentajat voivat hyödyntää optimaalista HIIT-treeniä suunnitellessaan.

Tutkimuksessamme HIIT-treenit tehdään polkupyöräergometrilla, koska ergometri on varsin turvallinen, ja tehdyn työn määrää ja muita olosuhteita on mutkatonta vakioida. Käytännön fysiikkavalmennuksessa voi ja kannattaa tietysti hyödyntää muitakin välineitä.

Mitä välinettä hyödynnät useimmiten valmennettaviesi tai tavallisten kuntoilijoiden HIIT-treeneissä? Ja miksi?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä oli blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!