Podcast #20 Väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa – Pekka Matomäki (LitM, FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Matomäki, ja aiheena on väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa.

Miten määritellään väsymyksensietokyky kestävyysurheilussa? Miten arvioida väsymyksensietokykyä kenttätesteillä tai laboratorio-olosuhteissa? Minkälainen harjoittelu kehittää tehokkaimmin väsymyksensietokykyä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä ja kestävyysurheilun fysiologiasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, kestävyysurheiluvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kestävyyssuorituskyvyn fysiologiasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa ja Spotifyssa

Sisältö:

(3:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:15) Miten määritellään väsymyksensietokyky/durabiliteetti/peruskestävyys kestävyysurheilussa?

(14:25) Miksi väsymyksensietokykyä pitää tutkia, miksi se on tärkeää kestävyysurheilussa?

(20:05) Kuinka pitkillä kestävyysmatkoilla väsymyksensietokyvyllä on merkitystä?

(28:00) Voiko väsymyksensietokykyä arvioida muiden laboratoriomittausten tuloksista?

(35:20) Miten kehittää väsymyksensietokykyä harjoittelulla tai muilla interventiolla suorituksen aikana?

Matomäki ym. 2023

Jones ym. 2023

Maunder ym. 2021

(54:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia väsymyksensietokyvystä?

(1:01:00) Mitä kestävyysurheiluvalmentajan tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:02:00) Miten sinuun saa yhteyttä, jos kestävyysurheilun fysiologia ja väsymyksensietokyky kiinnostavat?

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Kuntopolku.fi

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

⁠⁠Haapala ym. 2023⁠ ja ⁠jaa infograafi somessa (⁠⁠linkki⁠⁠)

Tutustu myös HaapalaLabin muihin tutkimuksiin ⁠⁠haapalalab.com⁠

Kuuntele myös:

#3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Kannattaako salilla lämmitellä crosstrainerilla vai juoksu­matolla? Näin aerobinen laite kannattaa valita

Annoin haastattelun Helsingin Sanomille alkuverryttelystä (linkki). Väitän, että lämmittelylaitteiden erot ovat niin pieniä, että laitteen valintaa ei tarvitse kenenkään liiemmin pohtia tai laitteita vaihdella kehittymisen vuoksi. Sen sijaan suosittelen kolmen kohdan alkuverryttelyä, jossa:

(1) lämmitetään lihakset

(2) avataan liikeradat

(3) herätellään hermosto

Yhden esimerkin alkuverryttelystä näet videolla.

Luulen, että alkuverryttelyn fysiologia ja esimerkkiliikkeet ovat monelle liikunta-alan ammattilaiselle peruskauraa. Mutta tutkimusnäyttöä kahlatessani törmäsin ainakin itselleni uuteen artikkeliin, josta uskon olevan monelle kokeneellekin ammattilaiselle hyötyä. Myburgh ja kumppanit (2020) esittelevät katsauksessaan menetelmiä, joilla yksilöidä alkuverryttelyä ja rakentaa alkuverryttelyyn nousujohteisuutta. Mielestäni tällaiset katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä käytännön valmennuksessa ja suosittelenkin tutustumaan artikkeliin.

Kiitos yhteistyöstä toimittaja Raisa Mattilalle, joka tiivisti ajatukseni onnistuneesti.

Podcast #16 Liikunta ja mielenterveys – Juuso Jussila (MSc)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Juuso Jussila, ja aiheena on liikunnan vaikutukset mielenterveyteen.

Minkälainen liikunta edistää tehokkaimmin mielenterveyttä. Onko esimerkiksi työmatkaliikunta yhtä tehokasta mielenterveyden edistämisessä? Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta? Mitä jokaisen tulisi huomioida, kun lukee tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntatieteistä, liikuntafysiologiasta ja näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa.

Sisältö:

(2:35) Mitä on kuulunut väitöskirjatutkijan päivään?

(3:45) Miten kiinnostuit tutkimaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä?

(8:10) Miksi aihetta pitää tutkia?

(11:46) Miten liikunta on yhteydessä mielenterveyteen?

Singh et al. 2023

(17:40) Mitä tiedetään vaikutusmekanismeista?

Kandola et al. 2019

Ho et al. 2023

Lubans et al. 2016

(38:10) Minkälainen liikunta edistää tehokkaimmin mielenterveyttä?

(44:50) Mikä merkitys liikunnan kontekstilla on?

Jussila et al. 2022

Jussila et al. 2023

(50:35) Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta?

(54:22) Mitä tulisi huomioida, kun lukee tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä?

Recchia et al. 2022

(58:33) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:01:14) Miten Jussilaan saa yhteyttä, jos liikunnan ja mielenterveyden yhteydet kiinnostavat?

Seuraa Jussilaa sosiaalisessa mediassa:

X

LinkedIn

Researchgate

Kurkkaa tutkimusryhmämme julkaisu:

Jalanko et al. 2023

…Ja jaa infograafi somessa (linkki)

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

#10 Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla? – Tiina Saanijoki (FT)

#13 Liikunta, taitoharjoittelu ja kognitiivisten taitojen oppiminen – Pinja Jylänki (LitM)

FIT-lehti: Liiku parempi keskittymiskyky

Kommentoin kesäkuun FIT-lehteen miten liikunta vaikuttaa keskittymiskykyyn. Kestävyysliikunnan suotuisista vaikutuksista on kohtalaista tieteellistä näyttöä, mutta esimerkiksi liikunnan määrän ja intensiteetin merkityksestä tiedetään vielä hyvin vähän. Näitä asioita tutkimmekin tulevassa VERNA-tutkimuksessa. Lataa artikkeli tästä.

FIT-lehti 6/2022

Podcast #10 Miten saada mielihyvää ja lievittää stressiä liikunnalla? – Tiina Saanijoki (FT)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Tiina Saanijoki, ja aiheena on liikunnan mielihyvän biologia.

Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista? Voiko liikunnalla tutkitusti saada mielihyvää ja lievittää stressiä? Mitä tiedetään taustalla olevista vaikutusmekanismeista? Miten valmennusasiakasta voisi ohjata saamaan lisää mielihyvää liikunnasta?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikunnasta ja aivoista kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, personal trainerina, fysioterapeuttina tai haluat tietää liikunnan mielihyvävaikutuksista, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(4:30) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(7:10) Miksi liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ymmärtää jotain liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(12:45) Miten kiinnostuit liikunnasta ja aivoista?

(15:30) Miten liikunnan aiheuttamaa mielihyvää tutkitaan?

(21:05) Mitä tiedetään vaikutusmekanismeista?

(27:45) Voiko liikunnalla vaikuttaa psyykkisiin sairauksiin?

(32:45) Minkälainen liikunta nostaa tehokkaimmin mielialaa?

(41:10) Miten liikkujan kuntotaso vaikuttaa mielihyvävaikutuksiin?

(Saanijoki et al., 2022)

(43:40) Voiko liikunnasta oppia saamaan mielihyvää, jos sitä ei ennen ole saanut?

(Schneider et al., 2012)

(49:00) Mitä liikunta-alan ammattilaisten tulisi huomioida, kun lukevat tutkimuksia tai tiedeuutisia liikunnan mielihyvävaikutuksista?

(57:50) Mitä liikunta-alan ammattilaisen tulisi napata tästä keskustelusta seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:00:50) Miten Tiinaan saa yhteyttä, jos liikunnan vaikutukset mielialaan kiinnostavat?

Seuraa Tiinaa sosiaalisessa mediassa:

LinkedIn

Kuuntele myös:

#2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Podcast #9 Mitkä ovat yleisimmät myytit liikkujan energiankulutuksesta? – Jari Karppinen (TtM, fysioterapeutti)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Jari Karppinen, ja aiheena on liikkujan energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta.

Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet? Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen ja sen mittaamiseen? Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen? Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kaikille energiankulutuksesta, liikuntafysiologiasta ja painonhallinnasta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, ravintovalmentajana, liikunnanohjaajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää lisää energia-aineenvaihdunnasta, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa

Sisältö:

(2:45) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(5:55) Miksi jokaisen liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tietää vähintään energia-aineenvaihdunnan perusteet?

(11:55) Miten määritellään energiankulutus energia-aineenvaihdunta?

(16:00) Mistä energiankulutus koostuu?

(31:00) Miten energiankulutusta mitataan?

(39:00) Kuinka tarkasti sykemittarit arvioivat energiankulutusta?

(44:30) Mikä on fyysisen aktiivisuuden ja energiankulutuksen suhde?

(54:50) Mistä johtuu, että energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden suhde ei ole suoraviivainen?

(1:06:00) Onko HIIT-treenin jälkipoltolla merkitystä päivittäiseen energiankulutukseen?

(1:10:00) Mitä myyttejä liittyy energiankulutukseen?

(1:15:20) Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi tästä keskustelusta napata mukaan seuraavaan asiakastapaamiseen?

(1:19:50) Miten Jariin saa yhteyttä, jos energiankulutus ja energia-aineenvaihdunta kiinnostavat?

Kuuntele myös:

NewtonFinland #7 Miksi riittävä energiansaatavuus on tärkeää kunto- ja huippu-urheilijoilla? – Ida Heikura (LitM)

NewtonFinland #2 Liikuntaravitsemuksen optimointi, proteiinit ja säästöliekki – Mia Laakso (LitM)

Seuraa Jaria sosiaalisessa mediassa:

Twitter

Instagram

Vieraana Joni Jaakkolan Väkevä elämä -podcastissa – aiheena liikunnan aivovaikutukset

Vierailin Joni Jaakkolan loistavassa Väkevä elämä -podcastissa. Jos olet kiinnostunut liikunnan vaikutuksista aivoihin, laita podcast kuunteluun. Keskustelimme mm. seuraavista kysymyksistä:

Miten liikunnan vaikutuksia aivoihin ja kognitioon tutkitaan?

Mikä on lasten ja nuorten liikunnan ja oppimistulosten tilanne tällä hetkellä? Mikä on kehityssuunta?

Voiko aivoihin vaikuttaa liikunnalla?

Miten paikallaanolo vaikuttaa aivoihin?

Mitä aivoissa ihan konkreettisesti tapahtuu kun liikutaan?

Minkälainen liikunta ja millaisissa määrissä on aivoille hyväksi?

Minkälaisia suotuisia vaikutuksia liikunnalla on lasten ja nuorten koulumenestykseen ja aikuisten työelämään?

Mikä on vähimmäismäärä aktiivisuutta, jolla aivoterveys saadaan hyvälle tasolle? Onko olemassa aktiivisuustasoa, jonka jälkeen hyödyt eivät enää kasva?

Voiko himoliikunta olla aivoille huono juttu?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa, Ituneissa ja muissa podcast-sovelluksissa

Kuuntele myös: Liikuntalabra #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Podcast #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila, LitM, ja aiheina ovat kestävyysharjoittelu ja palautuminen.

Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti kestävyysharjoittelusta, palautumisesta, valmennuksesta ja fysiikkaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet kestävyysurheiluvalmentajana, liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysioterapeuttina, tai harrastat tavoitteellisesti kestävyysurheilua, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:20 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:05:25 Miten kiinnostuit kestävyysharjoittelun ja palautumisen tutkimisesta?

00:08:15 Mistä kestävyysharjoittelussa tarvitsee palautua?

00:15:48 Miksi mitata palautumista?

00:20:30 Miten seurata palautumista?

01:01:00 Onko lääkäriasemien aktiiviliikkujan tutkimuspaketeista hyötyä?

01:06:30 Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari?

01:09:30 Miten hyödyntää mittaustuloksia treenien suunnittelussa?

01:16:00 Mitä myyttejä liittyy kestävyysharjoittelun palautumisen seurantaan?

01:17:20 Lyhyesti: Miten seurata palautumista kestävyystreenistä?

01:20:25 Miten Olli-Pekkaan saa yhteyttä, jos kestävyysharjoittelu ja palautuminen kiinnostavat?

Lähteet:

Nuuttila, Olli-Pekka et al. “Monitoring Training and Recovery During a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes.” International journal of environmental research and public health 18.5 (2021): 2401.

Düking, Peter et al. “Monitoring and Adapting Endurance Training on the Basis of Heart Rate Variability Monitored by Wearable Technologies: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Journal of science and medicine in sport 24.11 (2021): 1180–1192

Granero-Gallegos, Antonio et al. “HRV-Based Training for Improving VO2max in Endurance Athletes. A Systematic Review with Meta-Analysis.” International journal of environmental research and public health 17.21 (2020): 7999–.

Halson, Shona L. “Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes.” Sports medicine (Auckland) 44.Suppl 2 (2014): 139–147.

Newton Finland Podcast #14 Mitä on näyttöön perustuva urheilijan ravinto- ja fysiikkavalmennus? – Saana Jukola (FT)

Newton Finland Podcast #15 Miten palautua fyysisestä rasituksesta? – Juha Hulmi (LitT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

Aivot ja liikunta – kohenna muistia liikunnalla

Ikääntyminen vanhentaa aivoja, mutta liikunnalla on mahdollista hidastaa muistin heikkenemistä.

Yhteenveto:

• Erilaisten muistisairauksien määrä lisääntyy räjähdysmäisesti
• Liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia
• Aerobisen liikunnan on osoitettu olevan tehokkain harjoittelumuoto muistisairauksien ennaltaehkäisyssä

Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus suosittelee vahvasti monipuolista liikuntaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn (WHO 2019).

Dementia on oireyhtymä, jota sairastaa maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa ihmistä. Väestön ikääntyessä määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti (WHO 2019). On arvioitu, että Suomessa muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset, omaishoidon kustannukset huomioiden, ovat lähes miljardi euroa.

Laajoissa seurantatutkimuksissa on havaittu liikunnan laskevan dementian ja yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, riskiä. (Gallaway ym, 2017; Hamer & Chida, 2009; Sofi ym., 2011; Stephen ym., 2017).

Aivoterveys ja liikunta

Muistioireiden syitä ovat (1) paikallinen muutos tai vamma tiedonkäsittelyn kannalta tärkeällä aivoalueella ja (2) aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen ongelmat. Muisti perustuu aivojen hermoverkkojen monipuoliseen yhteistoimintaan, joten muistisairauksien kaikkia biologisia mekanismeja ei vielä tiedetä.

Miksi liikunnasta on sitten hyötyä? Liikunta lisää hetkellisesti aivojen verenkiertoa, mikä parantaa ravintoaineiden saatavuutta aivoissa (Lista ym. 2010). Aivoissa syntyy liikunnan vaikutuksesta myös uusia verisuonia, jotka huolehtivat aivojen riittävästä hapensaannista ja poistavat kuona-aineita (Burdette ym. 2010).

Säännöllinen liikunta parantaa myös hengitys – ja verenkiertoelimistön kuntoa, laskee verenpainetta ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta (Colberg ym. 2010). Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä.

Masennus heikentää kognitiivisia toimintoja terveillä aikuisilla (McDermott ym. 2008), mutta liikunnalla on mahdollista hoitaa masennusta (Martinsen ym. 2008).

Lopuksi, liikunta parantaa unta ja hoitaa unettomuutta (Hartescu ym. 2016). Aivot poistavat unen aikana kuona-aineita, jotka saattavat olla yhteydessä muistisairauksien syntyyn (Xie ym. 2013).

Vaikka liikunnan on osoitettu ennaltaehkäisevän muistisairauksia, ei sen kaikkia biologisia vaikutusmekanismeja vielä tunneta. Todennäköisesti liikunnan hyödyt ovat vielä luultuakin suotuisampia. Seuraavaksi esittelen käytännön liikuntaneuvoja, joilla pidät huolta muististasi.

Paranna muistia liikunnalla

Panosta aerobiseen liikuntaan ja peruskestävyysharjoitteluun: arjen askareisiin, sauvakävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn, uintiin tai sykettä nostattavaan lihaskuntopiiriharjoitteluun.

Liiku aerobisella tasolla 2-3 kertaa viikossa, yhteensä 150 minuutin ajan. Pidä syketasosi alle aerobisen kynnystason. Jos et tiedä aerobista kynnystasoasi, seuraa hengitystäsi. Sinun pitäisi pystyä puhumaan puuskuttamatta koko harjoituksen ajan.

Yhdistele voima- ja kestävyysharjoittelua. Harrasta voimaharjoittelua 1-2 kertaa viikossa. Tee 6-8 liikettä, kolme sarjaa, ja 10-12 toistoa yhden sarjan aikana. Suosi tasapainoa kehittäviä ja seisaaltaan tehtäviä moninivelliikkeitä (kyykky, maastaveto jne.), mutta hyödynnä myös tarvittaessa kuntosalilaitteita.

Rakenna liikuntasi fyysisen harjoittelun perusperiaatteiden, säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden varaan. Lisää rasitusta asteittain ja aseta välitavoitteita, mutta ole kärsivällinen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Kuuntele: Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Lue: Näin HIIT-treeni vaikuttaa aivoihin

Lue: Näin liikunta edistää oppimista – muista treenissä nämä kolme asiaa

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Näin liikunta edistää oppimista – muista treenissä nämä kolme asiaa

Liikunta edistää nuorilla 18-35-vuotiailla aikuisilla akuutisti oppimista, muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, kertoo tuore tutkimuskatsaus (Blomstrand & Engvall 2020). Mitä asioita tulisi treenissä ottaa huomioon, mikäli haluaa tehostaa oppimistaan? 

1. Aerobinen liikunta, eli pyöräily, juoksu, uinti, hiihto tai muu vastaava pitkäkestoinen kuormitus näyttäisi olevan tehokkain liikuntamuoto oppimisen tehostamiseksi. Voimaharjoittelun hyödyistä ei ole yhtä vahvaa näyttöä.

2. Sopiva suorituksen kesto on muutamasta minuutista tuntiin riippuen suorituksen intensiteetistä. Tosiaan, kaksi minuuttia vauhdikasta juoksua saattaa jo parantaa muistia (McNerney & Radvansky 2015). Tästä huolimatta liikunnan intensiteetin vaikutuksesta oppimiseen on vielä hyvin vähän näyttöä. Lisää tietoa toivottavasti saadaan, kun tutkimusprojektimme ensimmäiset tulokset julkaistaan. 

3. Liikunnan hyödyt säilyvät 30-120 minuuttia (Basso ym. 2015), joten opiskelua ei pidä aloittaa liian myöhään harjoituksen jälkeen. Toisaalta väsyneenä, heti kovatehoisen liikuntasuorituksen jälkeen, vaikutukset oppimiseen saattavat olla jopa kielteisiä, joten lyhyt 5-15 minuutin lepo treenin jälkeen on suositeltavaa. 

Miten liikunnan vaikutukset oppimiseen, muistiin, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen ovat selitettävissä? Aikaisemmat tutkimukset ehdottavat muutamia potentiaalisia mekanismeja: (1) Liikunta saattaa vaikuttaa dopamiinireseptoreihin ja lisätä dopamiinin eritystä, mikä edesauttaa oppimista (Lin & Kuo 2013)  (2) Liikunnan aikana elimistössä erittyy aivoperäistä hermokasvutekijää BDNF:a, jonka on havaittu vaikuttavan aivojen kasvuun ja toimintaan (Etnier ym. 2016) (3) Liikunta synnyttää hermosolujen ja synapsien herkistymistä, mikä luo tilaisuuden uusien synapsiyhteyksien syntymiselle, eli oppimiselle (Poo ym. 2016). 

Mikäli kiinnostuit, ja haluat tietää, onko esimerkiksi keski- vai kovatehoinen intervalliharjoittelu tehokkainta ennen opiskelua, niin pysy kuulolla. Tutkimusryhmämme tavoitteena on tulevaisuudessa julkaista harjoittelun optimaalisesta intensiteetistä ja mahdollisista vaikutusmekanismeista uutta tietoa. 

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä oli blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!