Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa

Väitöskirjatyöni ensimmäisen julkaisu “Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents”, on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksemme mukaan lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvän pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Sen sijaan nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.

Vaikka pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeässä osassa tiedonkäsittelyä ja oppimista, pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitimme, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.

Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky, eli olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi havaitsimme, että lapsuudesta alkaen paremman neuromuskulaarisen toimintakyvyn omanneilla nuorilla miehillä oli pienempi Crus II lohkon harmaan aineen tilavuus.

Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen vaikuttavan pikkuaivojen kokoon.

Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimus on ladattavissa ilmaiseksi (linkki)

Jos sulla heräsi kysyttävää tutkimuksesta tai tuloksista, kysy kommenttikentässä tai yksityisviestillä, niin vastailen mielelläni.

Vieraana Alfaland-podcastissa – aiheina BJJ, CrossFit, liikunta & aivot ja podcastaus liikunta-alalla

Vierailin AlfaLand-podcastissa, jossa meillä oli Arttu Nymanin kanssa loistava keskustelu Brasilialaisen Jujutsun (BJJ) oheisharjoittelusta, näyttöön perustuvasta CrossFit-harjoittelusta, liikunnan aivovaikutuksista ja podcastauksesta liikunta-alalla. Pyrin tuomaan esille kokonaistutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksiani aiheista ja kokeneena valmentaja Arttu toi esille myös omia kokemuksiaan. Toivottavasti keskustelusta on hyötyä sekä liikunta-alan ammattilaisille että kuntoilijoille.

Mainitsin tekemästäni BJJ-lajianalyysistä. Lyhyesti, arvioni kokonaistutkimusnäytöstä on, että BJJ:n oheisharjoittelun tulisi pääasiassa olla maksi- ja nopeusvoimaharjoittelua. Kestävyyttä kannattaa kehittää sparraamalla. BJJ:n lajianalyysin diaesityksen löydät blogistani (lataa pdf-tiedosto).

Keskustelimme myös CrossFit- ohjelmoinnista, jonka tulisi perustua laji- ja tavoiteanalyysiin ja fyysisen harjoittelun perusperiaatteisiin, sekä suhtautua kriittisesti menetelmiin, jotka ovat vuosikymmenien aikana hyväksi havaittujen valmennusopillisten ja kuormitusfysiologisten oppien vastaisia. CrossFitin lajianalyysin löydät Newtonin blogista (linkki).

Puhuimme liikunnan tutkituista aivovaikutuksista. Liikunta kohentaa muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta erityisesti lapsilla ja ikääntyneillä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten pitäisi harjoitella saadakseen parhaimman vaikutuksen. Uusiin tutkimustuloksiin pitää suhtautua avoimin mielin, mutta kriittisesti, jotta välttyy turhalta neurohypeltä.

Lopuksi keskustelimme podcastauksesta liikunta-alalla. Yliopiston kolmas tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota yritän toteuttaa tutkitun tiedon ja käytännön rajapinnalle asettuvan liikuntalabra-podcastin kanssa. Liikuntalabra-podcastin löydät kotisivuiltani.

Alfalandissa on myös aiemmin käsitelty fysiikkaharjoittelua, joten suosittelen vahvasti kuuntelemaan myös edelliset jaksot, joista itse olen saanut monia hyviä ajatuksia ja vinkkejä fysiikkavalmennukseen.

Podcast #5 Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa? – Anssi Saari (PhD)

Liikuntalabran podcastissa vieraanani on Weber State -yliopiston apulaisprofessori Anssi Saari, ja aiheena on fysiikkavalmennus Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa.

Mitä sisältyy koulujen fysiikkavalmentajien työnkuvaan Yhdysvalloissa? Millaiset ovat harjoitteluolosuhteet? Miten lajivalmentajat, fysioterapeutit ja fysiikkavalmentajat ovat yhteistyössä? Miten painonnostoliikkeitä käytetään harjoittelussa? Miten liikuntatieteitä hyödynnetään harjoittelun suunnittelussa? Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja voimaharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina tai haluat tietää minkälaista on työskennellä fysiikkavalmentajana Yhdysvalloissa, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

(2:58) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi?

(8:31) Miten kiinnostuit fysiikkavalmennuksesta ja liikuntatieteistä?

(15:29) Avaisitko hieman Yhdysvaltojen koulujärjestelmää? (miten eroaa Suomesta, minkä ikäisiä on lukiossa/yliopistossa jne.) Missä nuoret harrastavat? (kouluissa vai seuroissa)

(23:04) Montako lajia nuoret yleisesti harrastavat?

(30:30)  Miten koulujen fysiikkavalmentajat ovat kouluttautuneet?

(43:50) Miten joukkueiden lajivalmentajat, fysiikkavalmentajat, fysioterapeutit, ravintovalmentajat jne. ovat yhteistyössä?

(49:20) Minkälaiset ovat harjoitteluolosuhteet?

(1:00:00) Mistä fysiikkavalmentajat hakevat tietoa valmennukseen (vertaisarvioidut julkaisut, oppikirjat, käytännön kokemus jne.)

Durell ym. 2003

(1:27:50) Mitä fysiikkaharjoittelulla tavoitellaan?

(1:39:35) Miten painonnostoliikkeitä hyödynnetään harjoittelussa? (riittääkö tekniikka vai tehdäänkö nopeusvoimaharjoitteet mieluummin esim. kuntopallolla?)

(1:47:55) Mitkä ovat vahvuuksia fysiikkavalmennuksessa?

(1:52:10) Missä fysiikkavalmennuksen osa-alueessa on eniten kehitettävää?

(2:04:19) Miten sinuun saa yhteyttä, jos fysiikkavalmennus Yhdysvalloissa kiinnostaa?

Viisi tieteelliseen näyttöön perustuvaa syytä, miksi lasten ja nuorten tulisi harrastaa voimaharjoittelua

Vierailin Tiina Lundbergin huoltamo -ohjelmassa, jossa keskustelimme lasten ja nuorten voimaharjoittelusta. Seuraavassa on listattuna voimaharjoittelun viisi suotuisaa vaikutusta lasten ja nuorten terveyteen.

1. Voimaharjoittelu vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Lasten ja nuorten liikkumattomuus ja ylipaino kasvattavat sydän- ja verisuonitautien riskiä. Voimaharjoittelu taas vähentää tätä riskiä. Shabin ym. 2006 tutkimus osoittaa, että jo 16 viikon voimaharjoittelujakso vähentää riskiryhmään kuuluvien nuorten painoa, sekä lisää merkittävästi insuliiniherkkyyttä

Jonkin verran on myös tieteellistä näyttöä, että säännöllinen voimaharjoittelu laskee ylipainosta ja korkeasta verenpaineesta kärsivien nuorten verenpainetta, sekä haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä

Moni ylipainoinen ja vähän liikkuva lapsi myös nauttii voimaharjoittelusta, koska työskentelyjaksot ovat lyhyitä ja intensiivisiä, aivan kuten monissa lasten suosituimmissa leikeissä. Scharanzin ym. 2013 tutkimuksen mukaan he ovat myös muita ikätovereitaan vahvempia, mikä saa aikaan varmasti monia positiivisia onnistumisen kokemuksia.

2. Voimaharjoittelu lisää luuston terveyttä

Toisin kuin monesti luullaan, voimaharjoittelu ei heikennä, vaan lisää lasten ja nuorten luuston terveyttä. Tutkimusten mukaan säännöllinen voimaharjoittelu maksimoi kasvuvaiheessa lasten ja nuorten luuntiheyden, mikäli ravitsemus ja erityisesti kalsiumin saanti on riittävää. Tästä esimerkkinä Conroyn ym. 1993 tutkimus, joka osoittaa, että nuorten huippupainonnostajien luuntiheys oli selvästi keskivertonuorta suurempi. Lapsuus on aikaa, jolloin rakennetaan vahvat luut, jotka kestävät kulutusta myöhemmällä iällä. Voimaharjoittelu on tärkeä palanen tätä rakennusvaihetta.

3. Voimaharjoittelu lisää henkistä hyvinvointia

Tutkimukset osoittavat, että voimaharjoittelu ei ainoastaan lisää voimaa, vaan myös henkistä hyvinvointia. Rians ym. 1987 huomasivat, että voimaharjoittelua harrastaneet nuoret oppivat pitkäjänteisyyttä, päättäväisyyttä ja sosiaalisia taitoja, jotka olivat verrattavissa joukkuelajeja harrastaviin nuoriin. Westcottin 1992 tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret suhtautuivat voimaharjoittelujakson jälkeen liikuntakasvatukseen ja koululiikuntaan positiivisemmin kuin aikaisemmin. Se lisää liikkumista varmasti myös myöhäisemmällä iällä.

4. Voimaharjoittelu kehittää perusmotorisia taitoja

Monipuolinen voimaharjoittelu, joka sisältää kuntopallonheittoja, hyppyjä, loikkia ja lyhyitä pyrähdyksiä, kehittää tehokkaasti lasten perusmotorisia taitoja. Christoun ym. 2006 tutkimuksen mukaan voimaharjoittelu lisää voimaa ja nopeutta lajeissa, joissa vaaditaan monipuolista liikkumista, kuten esimerkiksi monissa lasten ja nuorten suosituissa pallopeleissä. Voimaharjoittelu lisää taitavuutta myös muissa lajeissa. Koska lasten ja nuorten voimaharjoittelussa tehdään pääosa liikkeistä oman kehon painolla, opettaa se hallitsemaan omaa kehoa monipuolisesti eri tilanteissa.

5. Voimaharjoittelu ehkäisee loukkaantumisia

Urheiluvammat ovat ikävä kyllä osa lasten ja nuorten liikuntaa. Ne aiheuttavat pitkiä taukoja ja saattavat pahimmillaan lopettaa koko harrastuksen. Mikäli lapsella tai nuorella on takanaan jo useita polvi- tai olkapäävammoja, saattaisi voimaharjoittelusta olla tähän apua. Abernethyn ym. 2007 systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti ehkäistä urheiluvammojen syntyä. Harjoittelun tulisi sisältää plyometrisia hyppyharjoitteita, tasapainoharjoituksia ja lihaskuntoharjoituksia. Kun lihakset vahvistuvat ja lapsi oppii esimerkiksi laskeutumaan hypyistä turvallisesti alas, siirtyvät opitut liikemallit varmasti myös muihin lajeihin.

Lopuksi keskustelimme myös voimaharjoittelun käytännön toteutuksesta, liikevalinnoista ja kronologisen ja biologisen iän vaikutuksesta voimaharjoitteluun. Ohjelman voit kuunnella Yle Areenasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Kuuntele: Podcast #1 Nämä erot lasten ja aikuisten fysiologiassa pitäisi jokaisen valmentajan huomioida – Eero Haapala (FT)

Kuuntele: Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Podcast #2 Miten liikunta ja fyysinen kunto näkyvät nuorten aivoissa? – Ilona Ruotsalainen (FT)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on VTT:n tutkija Ilona Ruotsalainen, FT, ja aiheina ovat nuorten liikunta, kestävyyskunto ja aivojen rakenne ja toiminta.

Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä? Miten fyysinen kunto ja liikunta ovat yhteydessä aivojen kokoon? Miten aivojen koko vaikuttaa nuorten fyysiseen suorituskykyyn? Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon lukiessaan liikunta- ja neurotieteen alojen julkaisuja?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten aivoterveydestä, liikunta- ja neurotieteistä, valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet liikunnanohjaajana, liikunnanopettajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet Petri Jalangon blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:01:10 Kertoisitko vielä lisää itsestäsi?

00:03:35 Miten kiinnostuit nuorten liikuntafysiologiasta ja aivoterveydestä?

00:05:11 Miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä?

00:09:58 Miten poikien ja tyttöjen aivojen kehitys eroaa?

00:17:38 Miten aivojen harmaan ja valkean aineen rakenteet ja tehtävät eroavat toisistaan?

00:18:36 Miten tutkitaan fyysisen kunnon ja liikunnan yhteyksiä aivoihin?

00:28:25 Miten liikunta on yhteydessä aivojen eri osien kokoon?

00:33:00 Miten fyysinen kunto on yhteydessä aivojen eri osien kokoon?

00:36:00 Miksi liikunnan ja fyysisen kunnon yhteydet aivojen kokoon ovat erilaiset?

00:41:50 Minkälainen liikunta parantaa aivoterveyttä?

00:50:35 Mitä merkitystä aivojen koolla on nuorten fyysiseen toimintakykyyn?

00:55:40 Mitä jokaisen pitäisi ottaa huomion lukiessaan neurotieteellisiä julkaisuja?

01:05:53 Yhteenveto

Lähteet:

Ruotsalainen, Ilona. (2020). The Association of Physical Activity and Aerobic Fitness with Brain Structure and Functional Connectivity in Adolescents. Jyväskylän yliopisto.

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

Podcast #1 Nämä erot lasten ja aikuisten fysiologiassa pitäisi jokaisen valmentajan huomioida – Eero Haapala (FT)

Liikuntalabran podcastissa Petri Jalangon, LitM, FM, vieraana on Eero Haapala, FT, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Mitkä ovat liikuntafysiologian näkökulmasta tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä? Mitkä ovat tärkeimmät harjoituksen akuuttien vasteiden erot?  Miten valmentajan tulisi huomioida nämä erot treenejä ja kuntotestejä suunnitellessaan? Miten lapsen biologinen ikä, kypsyminen ja kasvu pitäisi huomioida fysiikkavalmennuksessa?

Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti näyttöön perustuva tietopaketti lasten ja nuorten valmennuksesta ja oheisharjoittelusta kiinnostuneille.

Jos työskentelet liikunnanohjaajana, fysiikka- tai lajivalmentajana tai fysioterapeuttina, et voi jättää tätä podcastia väliin. 

Podcastin kuulet Itunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa.

Sisältö:

00:00:49 Kertoisitko vielä hieman lisää itsestäsi?

00:04:00 Miten kiinnostuit lasten ja nuorten liikuntafysiologiasta?

00:10:22 Mistä tuli idea käsittelemäämme Haapala & Ihalainen (2018) artikkeliin?

00:12:25 Miten määritellään lapset, nuoret ja biologinen ikä?

00:15:50 Miten termit kasvu, kysyminen ja kehittyminen määritellään?

00:20:40 Miten arvioida lapsen biologista ikää?

00:23:00 Mitkä ovat tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä?

00:29:30 Miten valmentajan voi huomioida erot kestävyysharjoituksia suunnitellessaan?

00:57:00 Miten valmentajan voi huomioida erot voimaharjoituksia suunnitellessaan?

01:04:00 Miten voima- ja taitoharjoittelu yhdistetään?

01:11:10 Miten valmentaja voi huomioida fysiologiset erot kuntotestejä suunnitellessaan?

01:27:30 Yhteenveto

Lähteet:

Behringer, M., Vom Heede, A., Yue, Z., & Mester, J. (2010). Effects of resistance training in children and adolescents: a meta-analysis. Pediatrics, 126(5), e1199-e1210.

Haapala, E. A., & Ihalainen, J. K. (2018). Fysiologiset vasteet liikuntaan lapsilla ja nuorilla.

Lloyd, R. S., Cronin, J. B., Faigenbaum, A. D., Haff, G. G., Howard, R., Kraemer, W. J., … & Oliver, J. L. (2016). National Strength and Conditioning Association position statement on long-term athletic development. Journal of strength and conditioning research, 30(6), 1491-1509.Rumpf, M. C., Cronin, J. B., Pinder, S. D., Oliver, J., & Hughes, M. (2012). Effect of different training methods on running sprint times in male youth. Pediatric exercise science, 24(2), 170-186.

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit podcastista? Jätä kommentti ja jaa jakso sosiaalisessa mediassa!

TOP 10 –asiaa lasten ja nuorten liikunnassa

Mitkä ovat nuorten liikunnan ja harjoittelun tukipylväät? Miten nuorten kannattaisi liikkua ja harrastaa? Miten noustaan lajin huipulle? Miten vältetään loukkaantumisia? Miten luodaan pohja elinikäiselle liikunnan harrastamiselle?

Yhdysvaltojen NSCA-järjestön liikunta-alan huippututkijoiden paneeli on koonnut artikkelissaan ”The National Strength And Conditioning Association Position Statement On Long-Term Athletic Development” nuorten liikunnan ja  harjoittelun kymmenen tärkeintä näyttöön perustuvaa tekijää. Ne olivat mielestäni niin osuvia, että haluan nostaa ne esille tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa.

1. Harjoittelussa tulisi huomioida nuorten biologinen ikä. Se vaikuttaa harjoitusvasteeseen ja harjoituksesta palautumiseen. On hyvä tiedostaa, että samanikäiset nuoret saattavat olla biologisesti aivan eri kehitysvaiheessa, mikä pitää huomioida harjoittelussa (Behringer ym. 2010). Kaikki eivät tee samoja harjoitteita, vaan niitä pitää yksilöidä.

2. Harjoitusohjelman tulee kehittää sekä fyysisiä että psykososiaalisia taitoja. Kehittymisen kolmioon kuuluvat liikunnan lisäksi lepo ja ravinto, joiden merkitystä tulee korostaa nuorille jatkuvasti. Lasten psykososiaalisten osa-alueiden; itsetunnon, itseluottamuksen ja motivaation vahvistaminen kuuluu myös valmentajan tehtäviin.

3. Jokaista lasta tulisi kannustaa harrastamaan lihaskuntoa ja motorisia taitoja vahvistavaa liikuntaa. Aivojen plastisuus on suurimmillaan lapsena, mikä luo hyvän pohjan taitojen oppimiselle (Casey ym. 2000). Nuorena opitut motoriset taidot mahdollistavat monipuolisen terveysliikunnan aikuisena, ja lisäävät liikunta-aktiivisuutta.

4. Nuoria tulee kannustaa harrastamaan monipuolisesti eri lajeja. Monipuolinen harrastaminen lisää liikunta-aktiivisuutta ja vähentää loukkaantumisia. Aikainen erikoistuminen taas lisää loukkaantumis- ja ylikuntoriskiä (Carter ym. 2011), sekä haittaa nuorten mahdollisuuksia kiivetä lajin huipulle (Bridge ym. 2011).

5. Terveyden ja hyvinvoinnin tulee olla harjoittelun keskiössä riippumatta nuoren lajista, tasosta ja tavoitteista. Valmentajien tulee pyrkiä lisäämään nuorten pystyvyyden tunnetta, itsetuntoa, sisäistä motivaatiota ja sinnikkyyttä.

6. Nuorten liikunnassa tulee keskittyä myös loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn. Voimaa, nopeutta, kestävyyttä, taitoa ja tasapainoa kehittävä lihaskuntoharjoittelu voi vähentää nuorten loukkaantumisriskiä n. 50% (McLeod ym. 2011).  Lihaskuntoharjoitteluun liittyy paljon paikkansapitämättömiä myyttejä (kts. blogi).

7. Kaikissa lajeissa tulisi kehittää mahdollisimman monipuolisesti eri fyysisiä ominaisuuksia. Nämä kehittyvät tehokkaasti riippumatta nuoren iästä ja taustasta. Herkkyyskausien merkitys ominaisuuksien kehittymisessä on luultavasti vähäisempi kuin mitä aikaisemmin on luultu (Ford ym. 2011).

8. Nuorten henkistä ja fyysistä jaksamista tulisi säännöllisesti arvioida mittauksilla ja kyselyillä. Mikäli seurantaa ei ole, riski ylikuormittumiselle  kasvaa huomattavasti (Loyd ym. 2015). Ylikunnon oireita voivat olla esimerkiksi: uniongelmat, ruokahalun puute, toistuvat sairastelut ja loukkaantumiset ja suorituskyvyn selittämätön lasku (Matos ym. 2011)

9. Lajiharjoittelun tulisi perustua lajianalyysiin ja fyysisen harjoittelun perusperiaatteisiin. Sen tulisi olla nousujohteista, tavoitelähtöistä, yksilöllistä ja ennen kaikkea hauskaa!

10. Liikunnanohjauksessa ja valmennuksessa tulisi olla järkevä pedagoginen ote.  Erilaiset näyttöön perustuvat ja innostavat opetustyylit varmistavat, että jokainen nuori oppii motoriset perustaidot, sekä saa riittävästi haasteita liikunnan parissa.

Ohjaajien ja valmentajien vastuulla on tarjota lapsille ja nuorille motivoiva, turvallinen ja hauska liikuntaympäristö, joka ehkäisee loukkaantumisia, ja luo pohjan elinikäiselle liikunnan ja urheilun harrastamiselle.

Urheilulajien perinteet, kulttuuri ja olosuhteet vaihtelevat suuresti, mutta nämä kymmenen keinoa ovat tukipylväät, joiden varaan näyttöön perustuva ja laadukas valmennus on mahdollista rakentaa lajista riippumatta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä olit blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!

Tiesitkö nämä viisi myyttiä lasten ja nuorten voimaharjoittelusta?

Lasten ja nuorten voimaharjoittelulla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Harjoitteluun liittyy myös monia myyttejä, jotka saavat vanhemmat varpailleen ja huolestumaan lastensa terveydestä. Tarkempi tutustuminen liikuntatieteellisiin tutkimuksiin osoitti, että monet myytit ovat täyttä puppua.

1. Voimaharjoittelu haittaa lasten pituuskasvua

Myytti elää vahvana, vaikka tähän mennessä yksikään tieteellinen julkaisu ei ole osoittanut sitä todeksi, kertoo lasten ja nuorten voimaharjoittelututkijoiden julkaisema konsensuspaperi . Itse asiassa, tutkimusten mukaan säännöllinen voimaharjoittelu maksimoi kasvuvaiheessa lasten ja nuorten luuntiheyden, mikäli ravitsemus ja erityisesti kalsiumin saanti on riittävää.

2. Lasten ja nuorten voimaharjoittelu on vaarallista

Todellisuudessa voimaharjoittelu ei ole vaarallisempaa kuin mitkään muutkaan lasten harrastukset. Yhdysvaltalaisen Zaricznyjin ym. 1980 tutkimuksen mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten ohjattu voimaharjoittelu on yli kymmenkertaisesti turvallisempaa kuin esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo, paini tai voimistelu. Samanlaisia tuloksia on saatu myös Iso-Britanniassa (kuva 1.)

Kuva 1. Hamilin 1994 tutkimuksen mukaan voimaharjoittelu on monia muita lajeja turvallisempaa.

Myytin synty on helppo ymmärtää, sillä huonoilla tekniikoilla, välineillä ja liikkeillä toteutettu voimaharjoittelu on vaarallista kaiken ikäisenä. Mutta käytännössä suurin osa vammoista syntyy, kun penkkipunnerrusmaksimia testataan ilman ohjausta, surkealla tekniikalla, liian suurilla painoilla ja huonoilla välineillä isän tai äidin autotallissa.

Päinvastoin, ohjatulla voimaharjoittelulla voidaan jopa vähentää muiden lajien parissa tapahtuvia vammoja, osoittaa Abernethyn ym. 2007 systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kun lihakset vahvistuvat ja lapsi oppii esimerkiksi laskeutumaan hypyistä turvallisesti alas, siirtyvät opitut liikemallit myös muihin lajeihin.

3. Voimaharjoittelu tulisi aloittaa vasta 12-vuotiaana

Tieteellinen näyttö ei osoita sopivaa aloitusikää voimaharjoittelulle, mutta ohjattuun voimaharjoitteluun ovat osallistuneet turvallisesti jo alle 12-vuotiaat tytöt sekä pojat.

Kun lapset kouluiässä osallistuvat muiden lajien ohjattuihin harjoituksiin, ovat he valmiita tekemään myös voimaharjoittelua. Se aloitetaan aina rauhallisesti, keskittyen turvallisten nostotekniikoiden ja monipuolisten motoristen taitojen oppimiseen.

4.  Voimaharjoittelu kasvattaa tytöille isot lihakset

Lasten ja nuorten voimaharjoittelun vaikutukset ovat pääasiassa hermostollisia ja taidollisia. Toisin sanoen, voimat kasvavat ilman merkittävää lihaskasvua, kun lapsi tai nuori oppii aktivoimaan enemmän ja tehokkaammin motorisia yksiköitä.

Pojilla lihakset kasvavat tehokkaasti teini-iässä, kun hormonit hyrräävät, mutta tytöt eivät pääse nauttimaan samalla tavalla tästä anabolisten hormonien tuomasta lisäedusta.

Tästä huolimatta, tytöt voivat saavuttaa kaikki voimaharjoittelun tuomat positiiviset terveysvaikutukset, mutta ilman häiritsevää lihasten kasvua, osoittavat tutkimukset

5. Voimaharjoittelu kuuluu ainoastaan nuorille urheilijoille

Väärin! Voimaharjoittelua harrastavat nuoret ovat tutkimusten mukaan parempia esimerkiksi jalkapallossa, mutta voimaharjoittelulla on myös monia positiivisia vaikutuksia aivan jokaisen lapsen ja nuoren terveyteen.

Lue lisää voimaharjoittelun positiivisista terveysvaikutuksista: Viisi tieteelliseen näyttöön perustuvaa syytä, miksi lasten ja nuorten tulisi harrastaa voimaharjoittelua.

Lähteenä on käytetty myös Faigenbaum ym. 2016 julkaisua: Resistance training for kids: Right from the Start

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valmennuskeskus Newtonin blogissa. Newton toteuttaa näyttöön perustuvaa fysiikka- ja CrossFit -valmennusta Espoossa. http://www.newtonfinland.fi

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Mitä mieltä oli blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!